Suomalaisten hyvinvointierot jatkavat kasvuaan

Tuloerot ovat Stakesin tuoreen raportin mukaan kasvaneet Suomessa jo 1970-luvun alun tasolle. Tulonsiirrot ja verotus tasaavat näitä eroja yhä vähemmän, koska perusturvaetuuksien taso on jäätynyt paikoilleen, sanoo ylijohtaja Matti Heikkilä Stakesista.

Sosiaaliturvaa uudistavan komitean perusturvajaostossa istuvalla Heikkilällä ei ole huimia odotuksia myöskään tulevasta uudistuksesta.

- Jos reunaehtona on, että uudistus ei saa maksaa mitään, se voi vähentää köyhyyttä vain vähän, ennustaa Heikkilä.

Erikoistutkija Pasi Moision mukaan nykysuuntaus on harjoitetun politiikan seurasta. Perusturvaetuuksien taso on Stakesin tuoreen raportin mukaan laskenut jopa 20-25 prosenttia suhteessa palkkoihin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti suurituloiset kuittaavat yhä suuremman osan tuloistaan kevyemmin verotettuna pääomatulona.

Sosiaaliturvan heikko taso myönnetään

Kun vähimmäisturvan taso liukuu yhä kauemmas keskimääräisestä ansiotasosta, niin yhä enemmän ihmisiä jää köyhyysriskirajan alapuolelle. Suurituloisten tulot ovat kasvaneet vuosittain noin viisi prosenttia, keskituloisten noin kolme prosenttia, mutta pienituloisimpien vain 1,5 prosenttia. Perusturvalla elävien tulot eivät ole juurikaan kasvaneet.

Moision mielestä on mielenkiintoista, että nyt yhä useampi suomalainen pitää sosiaaliturvan tasoa liian matalana. Tätä mieltä olevien osuus on kasvanut jo yli 40 prosenttiin. Samanaikaisesti sosiaaliturvan tasoa liian korkeana pitävien osuus on supistunut reippaasti. Sama suuntaus näkyy sekä suurituloisten, keskituloisten että pienituloisten mielipiteissä.

Monilla nuorilla aikuisilla lama ei ole ohi

Vaikka suurimmalla osalla suomalaisista menee jo paremmin, köyhyyteen juuttuneiden ongelmat ovat entisestään kärjistyneet. Esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotukea saavia on edelleen lähes kolminkertainen määrä verrattuna aikaan ennen lamaa.

Tulonjaossa asemiaan menettäneitä ovat mm. opinto- tai työmarkkinatuella elävät tai pätkätöihin jumiutuneet nuoret aikuiset. Heillä lama ei ole vieläkään ohi. Vajaalla kolmanneksella 18-30-vuotiaista oli vuonna 2006 vaikeuksia selviytyä menoistaan. Opintotuen korotus on voinut sittemmin hiukan kohentaa tilannetta.

Nuoriin aikuisiin on lyöty huikentelevaisen kulutuksen leima, vaikka esimerkiksi maksuhäiriöitä on keski-ikäisillä yleisemmin kuin nuorilla. Asuntovelkoja alle 35-vuotiailla on tuloihin nähden kuitenkin reilusti. Köyhyysriskiään kasvattaa myös se, että suomalaisnuoret jättävät yleensä lapsuudenkotinsa varhain.

Maaseudun köyhä ei hae toimeentulotukea

Eniten toimeentulotukea haetaan suurimmissa kaupungeissa, vaikka työttömyys on yleisintä harvaan asutulla maaseudulla.

- Ei ole mikään uusi havainto, että maaseudulla ei kehdata hakea toimeentulotukea yhtä helposti kuin kaupungeissa. Myös myöntämiskäytännöissäkin saattaa olla tiukempi linja, arvelee erikoistutkija Timo M. Kauppinen.

Ylipäätäänkin monet, jopa 50 prosenttia toimeentulotukeen oikeutetuista ei sitä hae.

Hyvinvoinnin erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat säilyneet kutakuinkin ennallaan, sanoo erikoistutkija Sakari Karvonen. Onnela löytyy hänen mukaansa maaseudulta aivan kaupunkien kupeesta. Siellä on vähiten työttömyyttä sekä toimeentulotuen ja lastensuojelun tarvetta. Myös väkivaltarikokset ovat siellä harvinaisempia. Suurimmissa kaupungeissa on paljon toimeentulotuen ja lastensuojelun tarvetta, mutta muuten väki kokee itsensä terveeksi.

Stakesin Hyvinvointi 2008 -raportti perustuu laajaan väestökyselyyn, jossa haastateltiin 4530 suomalaista loppuvuodesta 2006. Vastausprosentti oli 84.

Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia hyvinvoinnista sekä mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Edellinen vastaava kysely, johon tuloksia verrattiin, tehtiin vuonna 2004.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.