Suomalaisten mielenterveydessä itä-länsi-jako – tarkasta oma kuntasi kartalta

Suomi on jakautunut itään ja länteen mielenterveysongelmissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan mieleltään terveimmät suomalaiset löytyvät Ahvenanmaalta ja länsirannikolta.

Sen sijaan idässä, etenkin Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa voidaan kaikkein huonoiten.

– Itä-länsi-ero on näkynyt jo pitkään suomalaisten sairastavuudessa. Yllättävää on se, että jako on edelleen olemassa, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tuija Martelin.

Voit liikkua yllä olevan kartan sisällä ja klikata nähdäksesi yksittäisen kunnan indeksiluvun.

Mitä suurempi luku, sitä enemmän kunnassa on tilastoituja mielenterveysongelmia. 100 vastaa koko maan tasoa.

Mielenterveysindeksi pohjautuu itsemurhiin ja niiden yrityksiin, psykoosiin liittyvien lääkkeiden erityiskorvausoikeuksiin ja mielenterveyssyistä johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Aineisto on ikävakioitu, mikä mahdollistaa alueiden välisen vertailun ilman ikärakenteen vaikutuksia.

Tuloksia tarkastellessa tulisi kuitenkin huomioida, että etenkin pienten kuntien luvuissa on satunnaisvaihtelua.

Korkeimpia arvoja:

1. Kaavi 213,7

2. Ilomantsi 209,2

3. Kivijärvi 197,1

4. Nilsiä 191,5

5. Tuusniemi 191,4

Matalimpia arvoja:

1. Lumparland 7,4

2. Lemland 13,6

3. Kökar 16,1

4. Jomala 25,1

5. Saltvik 28,3

Työttömyyttä ja perinnöllistä alttiutta

Alueellisiin terveyseroihin liittyvät etenkin sosioekonomiset seikat, kuten tulojen määrä. Idän korkean työttömyyden alueet pistävät esiin myös muita sairauksia koskevista tilastoista.

THL:n tutkimusprofessori Mauri Marttunen toteaa, että lisäksi idässä on perinnöllistä alttiutta psykoosisairauksille.

– Niin itsemurhien kuin psykoosisairauksienkin esiintyminen on idässä korkeampaa kuin läntisessä Suomessa. Kun lisäksi ongelmat puhkeavat nuorella iällä, niistä aiheutuva työ- ja elinvuosien menetys on suuri, Marttunen kertoo.

Ahvenanmaa puolestaan loistaa terveydellään kansainvälisissäkin vertailuissa.

– Ahvenanmaalla ollaan keskimääräistä terveempiä myös koko Euroopan mittakaavassa, Tuija Martelin sanoo.

Manner-Suomessa vastaaviin lukuihin yltää Kauniainen.

"Mielenterveystyö osaksi perusterveydenhuoltoa"

Mauri Marttusen mukaan indeksi tarjoaa paikallisille päättäjille mahdollisuuden nähdä päätöstensä vaikutuksia palvelujen kehittämisessä ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Hän toteaa, että erityispalvelujen sijaan mielenterveys- ja päihdetyön pitäisi tapahtua nykyistä enemmän osana perusterveydenhuoltoa.

– Osana peruspalveluja apu on tavoitettavissa lähempää ja matalammalla kynnyksellä, Marttunen sanoo.

Hänen mukaansa tulokset ovat myös muistutus siitä, että yhteiskunnassa pitäisi tehdä kaikki mahdollinen sosioekonomisten erojen tasaamiseksi.

– Tähän vaikuttavat valtakunnalliset päätökset, joten ehkä sairastavuustietoja voisi tarkastella myös valtionapuja jaettaessa, Marttunen pohtii.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.