Suomalaisten mielestä EU maksaa liikaa

Suomalaisten asenne EU-jäsenyyteen kääntyy yhä kriittisemmäksi ja kansalaiset katsovat, että suurten jäsenmaiden vaikutusvalta on kasvanut pienten maiden kustannuksella.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan teettämästä kyselystä ilmenee, että 35 prosenttia suomalaisista suhtautuu kielteisesti unionijäsenyyteen. Myönteisesti suhtautuvia on 36 prosenttia. Kielteisten ja myönteisten osuus on viime vuosina kasvanut tasaisesti, ja välinpitämättömien vähentynyt.

Kaksi kolmesta katsoi, että Suomen vaikutusvalta EU:ssa on vähentynyt. Lähes 90 prosenttia katsoi, että Suomen pitäisi ajaa kansallisia etujaan paljon nykyistä tiukemmin.

Hallituksen EU-politiikka sai kyselyssä moitteita. Siihen oli tyytyväisiä 29 prosenttia vastanneista, mutta tyytymättömiä 43 prosenttia.

Jäsenyyttä piti liian kalliina 66 prosenttia vastanneista. 79 prosenttia katsoi, että EU pakottaa suomalaiset noudattamaan monia normeja ja säädöksiä, joita suomalaiset eivät halua eivätkä tarvitse. Vastanneista 29 prosenttia halusi eroon koko unionista.

EVAn tänään julkaisema asennetutkimus on sarjassaan viidestoista. Kyselyyn on viime syksynä vastannut yhteensä 1200 vastaajaa ympäri maan.

Itämeren suojelu tärkeintä

Tutkimuksessa selvitettiin myös muita ulkopoliittisia asenteita. Tutkija Ilkka Haaviston mukaan vastauksissa käy ilmi jakaantuminen. Osa vastaajista oli hyvinkin kansainvälisesti asennoituvia, kannattivat aktiivista ulkopolitiikkaa, rauhanturvaamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja rohkeampia kannanottoja kansainvälisiin asioihin.

Mutta löytyi myös monia kansallisesti asennoituvia äänestäjiä, joiden mielestä Suomen päättäjät keskittyvät liiaksi kansainvälisiin kysymyksiin unohtaen kotimaan ongelmat. Tätä mieltä oli 56 prosenttia vastanneista, eri mieltä oli 27 prosenttia.

Mielipiteet Nato-jäsenyyden suhteen eivät olleet kyselyssä hievahtaneet, eli 55 prosenttia vastaajista oli liittymistä vastaan, 22 prosenttia puolesta.

Suomen ulkopolitiikan tärkeimmiksi tavoitteiksi vastanneet nostivat Itämeren ympäristöongelmien ratkaisemisen (76 prosenttia), Suomen kansallisten etujen turvaamisen (67 prosenttia), ilmastonmuutoksen torjumisen (60 prosenttia), yhteistyön Pohjoismaiden kanssa (53 prosenttia) ja ihmisoikeuksien puolustamisen kaikkialla maailmassa (53 prosenttia).

Osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja kansainvälisten kriisien sovittelu olivat vähiten suosittuja tavoitteita, niitä piti painotettavina vain 7 ja 16 prosenttia.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.