Suomalaisten surmat ulkomailla ratkoo paikallinen poliisi

Paikallisella poliisilla on täysi toimivalta tutkia henkirikosta, jos suomalainen surmataan ulkomailla. Rikosylikomisario Lars Henriksson Keskusrikospoliisin kansainväliseltä osastolta kertoo, että tutkinnan aiheuttamia riitatilanteita eri maiden välille ei ole tullut.

– Asianomainen maa tutkii periaatteessa koko henkirikosjutun ja paikalliset viranomaiset ovat siitä vastuussa. Yleisesti ottaen olemme kiinnostuneita rikoksista, jotka kohdistuvat suomalaisiin. Jos juttu tulee käsiteltäväksi Suomeen, silloin syntyy intressi yhteistyöhön, Henriksson muotoilee.

Tuomioistuinkäsittely voidaan tuoda ulkomailta Suomeen, jos kaikki rikokseen liittyvät osalliset ovat suomalaisia. Ehtona on, että tapahtumamaan laki mahdollistaa syytteen siirron Suomeen. Yleensä siirto onnistuu.

Toisaalta myös Suomesta jutut voidaan siirtää ulkomaille.

– Yleensä ne ovat Suomen ja Ruotsin välisellä risteilyillä tapahtuneita pahoinpitelyitä, joissa kaikki osalliset ovat ruotsalaisia.

KRP kerää perustiedot paikalliselle poliisille

Kun suomalaisen kuolemaan ulkomailla liittyy rikos, Keskusrikospoliisi saa tiedon paikalliselta viranomaiselta tai ulkoasianministeriön konsulaattiasioiden yksiköstä.

– Joskus saatamme mediankin kautta bongata, jolloin otamme täältä yhteyttä asianomaiseen maahan ja tiedustelemme tarvitaanko tutkinnassa virka-apua, sanoo rikosylikomisario Lars Henriksson .

Yleensä apu tarkoittaa kuolleen henkilön perustietojen, kuten henkilöllisyyden vahvistamista sormenjälkien, dna:n tai hammaskartan avulla. Paikallisen poliisin pyynnöstä Suomessa tehdään myös nopeita kuulusteluita, jos tietoa tarvitaan esimerkiksi omaisilta.

Tietojen merkitys on Henrikssonin mukaan pieni, jos henkilö on asunut pitkään ulkomailla eikä hänellä ole muuta kuin kansalaisuuden antama side vanhaan kotimaahaan.

– Meillä ei välttämättä ole tuoretta tietoa ihmisistä, jotka ovat asuneet pitkään pois Suomesta.

Yhteiset tutkintaryhmät lisääntyneet

Tarvittaessa eri maiden viranomaiset voivat muodostaa yhteisiä tutkintaryhmiä EU:ssa ja sen ulkopuolella. Suomi on ollut mukana kymmenissä, kuten Artic Sea -aluksen kaappausta tutkivassa jutussa.

– Tyypillisesti yhteisiä ryhmiä perustetaan tutkimaan isoja huumejuttuja, jotka ulottuvat samanaikaisesti usean maan alueelle.

Henrikssonin mukaan poliisin yhteistoiminta muiden maiden kanssa on lisääntynyt 90-luvun alusta lähtien. Suomelle tärkeimmät kumppanimaat ovat Ruotsi, Viro ja Venäjä sekä ne alueet, missä suomalaiset liikkuvat.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.