Mainos

Suomalaisten vankila-ajat pitkiä

Tuomiot ovat pidentyneet Suomessa viime vuosina, kertoo tuore selvitys. Vertailumaiden vangit istuivat pitempään vain Kanadassa. Myös tutkintavankeudessa ollaan kauan ja vankilaolotkin ovat ankeammat kuin muualla.

Vankila-ajat ovat Suomessa verrattain pitkiä. Suomalaisvanki istuu tuomiotaan yli kaksi kertaa pitempään kuin norjalainen tai tanskalainen ja huomattavasti pitempään kuin ruotsalainen. Maiden väliset erot käyvät ilmi tuoreesta yhdeksän maan rikosseuraamusvirastojen yhteisestä vertailututkimuksesta.

Tuomiot ovat pidentyneet Suomessa viime vuosina, mikä kertonee yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisestä. Vankeusaikojen pituudessa taakse jäävät Pohjoismaiden lisäksi myös Irlanti, Hollanti ja Skotlanti. Vertailumaiden vangit istuivat pitempään vain Kanadassa, jossa vankilaan ei edes oteta alle kahden vuoden tuomion saaneita.

Tutkintavankeudessa suomalaiset joutuivat viettämään aikaa selvästi pidempään kuin muiden maiden epäillyt. Tutkintavankeus kestää täällä kolmisen kuukautta, mutta esimerkiksi Ruotsissa vain noin kuukauden. Tutkintavankeus vähennetään varsinaisesta vankeusajasta.

Suomessa jaellaan paljon vankeustuomioita, mutta koska suurin osa niistä on ehdollisia, vankien määrä ei juuri poikkea pohjoismaisesta tasosta.

Pienet sellit ja vähän vartijoita

Vertailututkimus kumoaa luulon, että rikollisia kohdeltaisiin Suomessa lempeästi. Myös vankila-aika on täällä ainakin lukujen valossa ankeampaa kuin muissa Pohjoismaissa: vankilat ovat ahtaita, henkilökuntaa vähän ja sellien seitsemän neliön minimikoko pienempi kuin muualla.

- Muissa Pohjoismaissa ei ole tapana asuttaa monta ihmistä samassa huoneessa, jossa ei ole käymälätiloja, tiivistää erikoissuunnittelija Kimmo Hypén Rikosseuraamusvirastosta.

Yhden vangin elättäminen on Suomessa noin puolet halvempaa kuin Norjassa ja kolmanneksen halvempaa kuin Ruotsissa. Tämä johtuu osittain siitä, että henkilökuntaa on vankien määrään verrattuna vähemmän kuin vertailumaissa.

Tehokkaita vai huonosti budjetoituja?

Henkilökunnan määrää leikattiin Suomessa 1990-luvun puolenvälin jälkeen, kun vankiluvut olivat ennätyksellisen alhaiset. Sen jälkeen vankien määrä on kasvanut kolmisenkymmentä prosenttia, mutta henkilökunnan vain kymmenesosan siitä.

- Voidaan kysyä olemmeko kustannustehokkaita vai huonosti budjetoituja. Ehkä molempia, toteaa Hypén.

Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka katsoo puolestaan tilastojen osoittavan, että Suomessa tehdään kansainvälisesti vertaillen varsin hyvää työtä pienellä rahalla.

Ahtaus on Suomen vankiloissa vakava ongelma, mutta Vesterbacka ei lähtisi helpottamaan sitä ainakaan samoilla konsteilla kuin Norjassa on tehty. Norjan vankilat eivät ole liian täynnä, mutta vankilaan voi joutua jonottamaan jopa useita vuosia.

Vankien kuolleisuus korkealla

Rikosseuraamusviraston tutkimus antaa viitteitä siitä, että vankeinhoidossa säästäminen voi aiheuttaa ongelmia. Vankien kuolleisuus on täällä korkeampi kuin missään muussa vertailumaassa. Suomen vankiloissa oli eniten sekä väkivallan että muiden syiden takia kuolleita.

Tutkimuksen tilastot perustuvat vuosiin 2003-2004. Tietoja on pyritty yhdenmukaistamaan niin, että maat ovat keskenään vertailukelpoisia. Tiedot ovat alustavia eikä niitä ole vielä virallisesti julkistettu.

Tutkimuksessa on selvitetty vankeinhoidon tilaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Belgiassa, Irlannissa, Skotlannissa, Hollannissa ja Kanadassa. Vesterbackan mukaan tutkimukseen pyrittiin valitsemaan maita, joihin Suomea on hedelmällistä vertailla.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.