Suomeen ennätysmäärä thaimaalaisia marjanpoimijoita

Pohjoisen metsät täyttyvät jälleen tuttuun tapaan heinäkuun aikana thaimaalaisista marjanpoimijoista. Erona edellisiin kesiin on kuitenkin se, että nyt metsissä kyykkii ennätysmäärä thaipoimijoita.

Ulkoasianministeriön mukaan thaimaalaisille luonnonmarjojen poimijoille on tänä vuonna myönnetty lähes 2 800 viisumia, mikä on miltei 400 viisumia enemmän kuin viime vuonna. Luonnonmarjapoimijoilla tarkoitetaan pääasiassa mustikan-, puolukan- ja hillanpoimijoita.

Vuonna 2011 thaimaalaiset poimivat 7,5 miljoonaa kiloa metsämarjoja. Marjat myydään elintarvike- ja kosmetiikkateollisuudelle. Osa marjoista menee myös vientiin.

Suomen pakastealtaista vastaavasti löytyy myös paljon eurooppalaisia marjoja, sillä ne ovat edullisempia kuin kotimaiset, ja EU:n myötä kauppa on avautunut yhä enemmän ulkomaalaisille raaka-aineille, kuten marjoille.

Tilipussi riippuu sadosta

Thaimaalaisia marjanpoimijoita on tullut Suomeen vuodesta 2005 lähtien, ja määrät ovat kasvaneet tasaisesti. Suurin syy ulkomaalaisten poimijoiden määrien lisääntymiselle on suomalaisten poimijoiden vähyys, kaupungistuminen ja elintason nousu.

Thaimaalaiset poimijat maksavat itse lentonsa, ruokansa, majoituksensa ja polttoainekustannuksensa. He eivät saa palkkaa, vaan tilipussin koko riippuu kerättävien ja yrittäjille myytävien marjojen määrästä. Marjojen kilohinta puolestaan määräytyy sadon mukaan. Suomessa toimii kymmenkunta yritystä, jotka kutsuvat thaimaalaisia poimijoita Suomeen.

Viime vuonna thaimaalaiset marjanpoimijan nettotulot olivat noin 2400 euroa 60 päivässä. Lapin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan keskimääräinen työpäivä kesti 11 tuntia, jolloin nettotuntipalkaksi muodostui 3,7 euroa tunnilta.

Suomalaisella palkkatasolla mitattuna vajaan neljän euron tuntiansio on luvattoman pieni. Thaimaalaisille poimijoille palkka on kuitenkin hyvä suhteessa heidän oman maan tulotasoon ja elinkustannuksiin nähden.

Paremmat olosuhteet

Marjanpoimijoiden olosuhteita ja palkkaturvaa halutaan kuitenkin kehittää, sillä samaisessa Lapin yliopiston tutkimuksessa poimijoille esitetään erilaisia parantavia toimenpiteitä, jotka olisivat hyödyksi koko alalle.

Mallia haetaan tuttuun tapaan Ruotsista, jossa poimijoilla on takuupalkka huonojen marjavuosien varalle. Malli voi olla kuitenkin kohtalokas yritykselle huonona marjavuotena, sillä marjoja ei saada tarpeeksi, mutta työsuhteen velvoittamat palkkakustannukset voivat nousta suuriksi. Riskin jakamista yrittäjien, teollisuuden ja poimijoiden kesken pitääkin pohtia.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.