Suomen euroväärennösten määrä kasvussa edellisvuodesta

Koko Euroopassa kiinni saatujen väärennösten määrä on hienoisessa laskussa.

Suomessa takavarikoitiin tammi-kesäkuun aikana kaikkiaan 806 väärennettyä euroseteliä. Määrä on puolivuotistilaston perusteella selvästi kasvussa, sillä esimerkiksi koko viime vuonna väärennöksiä saatiin talteen kaikkiaan 1 189.

Sama trendi näkyy myös väärennettyjen kolikoiden määrässä. Väärennettyjä eurokolikoita löydettiin Suomessa alkuvuonna 595, kun niiden määrä oli koko viime vuonna 423. Metallirahoista väärennetyin oli kahden euron kolikko, Suomen Pankki kertoi torstaina.

Suomessa liikkeellä olevista euroseteleistä väärennökset painottuvat 100 euron ja 50 euron seteleihin. Niiden tasossa on huomattavia eroja. Osa on varsin heikkotasoisia tulostinväärennöksiä, osa taas korkealaatuisia painoväärennöksiä.

Jos väärennösten määrä on kasvussa Suomessa, niin koko Euroopan mittakaavassa tilanne on sen sijaan pysynyt suhteellisen vakaana. Väärennösten määrä on jopa hieman laskenut.

Euroopan keskuspankin EKP:n tänään julkaisemien tilastojen mukaan vuoden alkupuoliskolla liikkeestä poistettiin yhteensä 307 223 väärennettyä euroseteliä, mikä on hieman vähemmän kuin viime vuoden loppupuoliskolla käytöstä poistetut 312 000 väärennettyä seteliä.

50:n euron seteli suosituin

Selvästi suurin määrä EKP:n tietoon tulleista takavarikoiduista euroseteleistä oli arvoltaan 50 euroa. Niiden osuus kaikista kiinni saaduista väärennöksistä oli lähes 44 prosenttia.

Seuraavaksi eniten oli 20 euron (28 prosenttia) ja sitten 100 euron (21 prosenttia) väärennöksiä.

Euroseteleistä suurinta eli 500 euron seteliä kaikista väärennöksistä oli vain 0,4 prosenttia.

EKP muistuttaa, että lukuja tarkasteltaessa ja niitä suhteuttaessa on paikallaan muistaa, että ihka aitojakin euroseteleitä on liikkeessä noin yhdeksän miljardia kappaletta.

- Suuri yleisö voi luottaa eurosetelien laatuun ja aitoustekijöihin, EKP totesi tiedotteessaan.

Samalla se kuitenkin kehotti kaikkia valppauteen väärennösten varalta.

Europolin, Interpolin, EU-komission ja kansallisten poliisivoimien kanssa yhteistyötä tekevä EKP painottaa, että suurimman osan väärennöksistä pystyy tunnistamaan helposti tunnustelemalla setelin painatusta, katsomalla sitä valoa vasten ja kallistelemalla sitä.

- Väärennöksen haltuunsa saaneella on velvollisuus toimittaa se poliisille ja selostaa mahdollisimman tarkasti, miten ja mistä on saanut sen haltuunsa, EKP ohjeisti.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.