Suomen järvet ja joet tummuvat - lohikalat kärsivät, limalevät lisääntyvät

Suomen järvi- ja jokivedet tummuvat. Tummuminen johtuu vesistöjen humuspitoisuuden kasvusta.

- Se johtuu siitä, että humuksen ja raudan pitoisuus vesissä kasvaa eli niiden huuhtouma valuma-alueelta on ollut nousussa viimeisen vuosikymmenen aikana, selittää Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Antti Räike.

Vesistöt ovat tummuneet kaikkialla Suomessa Lappia lukuunottamatta. Muutos alkoi 90-luvun puolivälissä ja on kiihtynyt viime vuosina. Tähän kehitykseen ei ole yhtä selkeää syytä.

- Se on nähtävästi useamman eri osatekijän summa. Kaksi syytä, jotka ovat nousseet esille, ovat happaman laskeuman vähentyminen ja ilmastonmuutos eli ilmaston lämpeneminen. Lisääntynyt sadanta on myös yksi vaikuttava tekijä, listaa Antti Räike.

Kalasto muuttuu, sinilevät vähenevät

Tummumisella on monenlaisia vaikutuksia. Se muuttaa esimerkiksi kalalajistoa. Lohikalat vähenevät ja särki hyötyy ahvenen kustannuksella. Kuha voi hyötyä, koska se viihtyy lämpimissä vesissä. Tumma vesi lämpenee enemmän kuin kirkas.

- Tummuminen muuttaa vesiekosysteemiä. Kun tulee enemmän humusta, kasviplankton vähenee ja bakteerit korvaavat sen perustuotannossa. Se vaikuttaa eläinplanktoniin ja lopulta myös kalastoon, huomauttaa Räike.

Vesien tummuminen vaikuttaa myös virkistyskäyttöön.

- Me varmaan tykkäämme enemmän kirkasvetisistä järvistä eli järvien virkistysarvo vähän laskee. Lisäksi limalevä viihtyy ruskeavetisissä järvissä. Se aiheuttaa uimareille semmoisen limaisen kalvon, kun tulee pois uimasta. Sen sijaan sinilevät eivät viihdy ruskeavetisissä järvissä, kertoo Antti Räike.

Vedenpuhdistus vaikeutuu ja kallistuu

Päijänteen veden tummuminen on huomattu myös pääkaupunkiseudun vedenpuhdistamoilla.

- Kun tulin tänne töihin vuonna 2003, niin kyllä tuo raakavesi, mikä tänne laitokselle tulee, näytti ihan silmämääräisestikin kirkkaammalta. Meidän laadunvalvonnan tulosten mukaan orgaanisen aineen pitoisuus on noussut viime vuosina tuommoiset 15-20 prosenttia, selittää Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) vedenpuhdistusosaston johtaja Veli-Pekka Vuorilehto.

Mitä tummemmaksi vesi muuttuu, sitä hankalampaa ja kalliimpaa sen puhdistaminen juomavedeksi on.

- Kyllähän maailmalla tehdään jätevedestäkin juomavettä, mutta aina ne kustannukset kasvaa ja joillakin prosesseilla päästään vain tiettyyn rajaan asti ja sitten täytyy muuttaa prosesseja. Meidän prosessi on suunniteltu toimimaan myös Vantaanjoen vedellä eli vielä saa veden laatu aika paljon huonontua. Seuraamme kuitenkin tilannetta, jotta voimme tarvittaessa muuttaa prosesseja riittävän ajoissa, kuvailee Vuorilehto.

Ilmastonmuutos lisää tummenemista

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen kiihdyttää vesien tummumista.

- Lämpötilan nousu aiheuttaa maaperässä orgaanisen aineen hajotusprosesseja ja enemmän päätyy humusaineita vesistöihin. Kun vesistöt prosessoivat sitä, osa poistuu hiilidioksidina ja metaanina ilmaan ja sillä puolestaan on ilmastonmuutosta ruokkiva vaikutus, selventää Antti Räike.

Suomen lisäksi vesistöjen tummenemista on havaittu muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.