Suomen kautta viety sikoja Espanjasta Venäjälle

Sikoja on viety tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopasta Suomen läpi Venäjälle. Eläinten kauttakulkuliikenne on uusi asia Suomessa. Suomessa tuottajat ovat huolissaan siitä, että näin lisääntyvät myös riskit eläintautien leviämisestä.

Suomen läpi on kuljetettu ensimmäistä kertaa sikoja Venäjälle tänä syksynä. Myös joitakin nautalähetyksiä on ollut, samoin siipikarjaa ja hevosia on kuljetettu Suomen läpi. Osa sioista on viety Espanjasta asti Suomen kautta Venäjälle. Eläimet on kuljetettu lautoilla Saksasta Helsinkiin ja siitä edelleen Vaalimaan raja-aseman kautta Venäjälle.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa arvellaan, että kuljetusten määrä lisääntyy, sillä Venäjälle tarvitaan eläimiä jalostukseen. Teuraseläimiä ei Suomen läpi Keski-Euroopasta ole kuljetettu.

Ruotsissa kauttakulkukuljetukset lisääntyivät jo aikaisemmin, kun Tanska alkoi kuljettaa sikoja Ruotsin kautta Baltian maihin.

Eurooppalaisittain kauttakulku-tyyppiset eläinkuljetukset ovat kuitenkin Suomessa hyvin vähäisiä. Suurin osa liikenteestä Venäjällekin kulkee Keski-Euroopan läpi maanteitse. Suomeen myös tuodaan eläimiä ja vastaavasti viedään muualle, mutta kauttakulkuliikenne on uusi ilmiö.

Lisääntyvätkö eläintautien riskit?

Eläintautiepidemiat Euroopassa liikkuvat maasta toiseen, osittain juuri siksi että kuljetukset ovat lisääntyneet. Suomi on säästynyt monelta taudilta. Meillä ei ole bluetongue-tartuntoja, sikaruttoa, suu- ja sorkkatautia eikä monia virustauteja. Sikojen PRRS sekä sikainfluenssa ovat yleisiä Euroopassa , mutta niitä ei ole Suomessa.

PRRS levisi viime kesänä jo Ruotsiin.Nyt tuottajien MTK ja Eläintautien torjuntayhdistys ovat huolissaan kauttakulkukuljetusten riskeistä.Evira puolestaan toppuuttelee huolestuneita. Jotta eläimiä saa viedä maasta toiseen, niillä pitää olla terveystodistus.Lisäksi Venäjän terveysvaatimukset ovat osittain tiukempia kuin eurooppalaiset, sanoo eläinlääkintötarkastaja Seppo Kuosmanen Evirasta.

Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi kuitenkin huomauttaa, että myös "pysähtymättä" Suomen läpi kulkevat kuljetukset voivat olla riski, koska käytännössä kuljettajat saattavat kuitenkin pysähtyä matkalla. Osa taudeista voi myös levitä ilman kautta. Osa eläintaudeista ei ole myöskään EU:n erityisseurattavien listalla, koska ne ovat muualla niin yleisiä.

Kaikkia eläinkuljetuksia ei tarkasteta matkalla

EU:n sisämarkkinoiden periaatteen mukaisesti tavara, siis myös eläimet, liikkuu vapaasti Unionin alueella. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira seuraa eläinten kuljetuksia eurooppalaisella internet - pohjaisella ohjelmalla. Siihen kirjataan jokainen Unionin alueella tehtävä kuljetus.On eläinkuljetuksen lähtömaan vastuulla, että se on kunnossa.

Sen jälkeen on täysin mahdollista, että lasti kulkee läpi koko Euroopan ilman että sitä tarkastetaan ennen kuin se poistuu Unionista. Eli Suomen tapauksessa raja-asemalla Vaalimaalla. Viranomaisilla on toki aina mahdollisuus tarkastaa lastit, jos on syytä epäillä ettei kaikki ole kunnossa. Osa kuljetuksista tarkastetaan myös pistokokeen omaisesti.

Viranomaiset pystyvät seuraamaan reittejä yhtä aikaa tautitilanteen kanssa ja tarvittaessa puuttumaan kuljetuksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomeen Ruotsista tuleva nautalasti ei pääse lähtemään, koska Ruotsissa on rajoituksia Tanskan bluetongue-tapauksen takia.

Mikäli kauttakulkuliikenne kasvaa tai on syytä epäillä, etteivät kuljetukset ole kunnossa, tiukennetaan kontrollia. Suomi ei voi juuri poiketa EU-määräyksistä, jos kuljetusten asiat ovat kunnossa. Mutta tarvittaessa voidaan harkita esimerkiksi desinfiointiasemien perustamista satamiin. Näin toimii esimerkiksi Tanska, jossa kaikki eläinautot desinfioidaan rajalla. Toistaiseksi tällaiseen ei ole tarvetta, sillä kauttakuljetusten määrä ei ole vielä kovin suuri, sanoo Eviran Seppo Kuosmanen.

Toteutuvatko eläinsuojelumääräykset kauttakuljetuksissa?

Suomessa ei ole yhtään ns. tarkastusasemaa eli paikkaa, jossa eläinlasti voidaan purkaa ja eläimiä lepuuttaa kuljetuksen aikana. Tällaisen perustaminen on luvanvaraista. Yhtään lupahakemusta ei ole tehty.

Mikäli kauttakulkuliikenne lisääntyy, sellainen saatetaan perustaa. Tämä kasvattaisi eläintautien riskejä entisestään, sanoo ETT:n Pirjo Kortesniemi. Tällöin eläimet olisivat Suomen alueella pidempään ja riski joutua välillisesti kosketuksiin suomalaisten eläinten kanssa kasvaisi.

Nykytilanteessa kauttakuljetukset menevät siis Suomen läpi yhtäjaksoisesti, eivätkä ne saisi pysähtyä. Tällöin on kuitenkin lähes mahdotonta toteuttaa EU-määräyksiä eläinten lepoajoista. Siat pitäisi purkaa lastista 24 tunnin jälkeen ja lepuuttaa niitä vuorokausi.

Vaikka siis eläimet olisivat levänneet juuri ennen laivaan lastausta Saksassa ja jälleen heti Venäjän rajanylityksen jälkeen, tulee tuo aikaraja pian vastaan. Kun jo lauttamatka kestää 20 tuntia ja siihen lisätään lastaus- ja purkuajat, ei tunnu mahdolliselta että siat ehtisivät Venäjälle alle 24 tunnin määräajan. Eläinkuljetukset saavat kyllä etusijan tullissa, mutta silti matka Helsingistä Venäjän rajojen sisäpuolelle kestää enemmän kuin pari tuntia.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.