Suomen kilpailukyky yhä huippuluokkaa

Suomi sijoittuu sveitsiläisen liikkeenjohdon koulutuslaitoksen tekemässä selvityksessä kuudenneksi. Suomen edelle kiilaavat muun muassa Yhdysvallat ja Hongkong sekä Pohjoismaista Islanti.

Suomi on yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Sveitsiläisen liikkeenjohdon koulutuslaitoksen IMD:n kilpailukykyselvityksessä Suomi sijoittuu kuudenneksi. Selvityksen kärjessä ovat Yhdysvallat, Hongkong ja Singapore. Pohjoismaista Suomen edellä on Islanti neljäntenä. Tanska on heti Suomen jälkeen. Ruotsi tippui edellisvertailun 11. sijalta 14:nneksi.

Laitoksen viime vuoden vertailussa Suomen sijoitus oli kahdeksas, mutta Suomen hienoista parannusta ei pidetä merkityksellisenä selvityksen virhemarginaalin vuoksi.

Suomen vahvuudeksi laitos arvioi julkiset instituutiot, sosiaalisen ympäristön, suoraselkäisen yritysjohdon ja koulutusjärjestelmän. Heikkouksia löytyy muiden muassa ulkomaankaupasta ja julkisen sektorin suuruudesta. Myös vähäiset suorat sijoitukset, korkeat työvoimakustannukset ja työmarkkinoiden jäykkyydet verottavat Suomen asemia vertailussa.

Lokakuussa samaten sveitsiläinen World Economic Forum WEF arvioi Suomen ja Yhdysvallat maailman kilpailukyisimmiksi maiksi. WEF tunnetaan parhaiten talousjohtajien Davosin kokouksesta. Molempien laitosten vertailu perustuu tilastofaktaan ja yritysjohtajille tehtyyn kyselyyn.

IMD:n vertailussa on 51 maata ja 9 talousaluetta. Kyselyt tehtiin helmi-maaliskuussa. IMD:n suomalainen yhteistyökumppani on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Tutkimusjohtaja Petri Rouvinen Etlatiedosta muistuttaa, että eri laitosten selvitykset maiden kilpailukyvystä eivät ole vertailukelpoisia, vaikka ne pyrkivätkin mittaamaan samoja asioita. Myös eri maiden vertailuun ylipäätään liittyy pulmia. Lisäksi hän mainitsee Suomea koskevien yritysjohtajavastausten tulleen lähinnä suuryrityksistä.

Tuttuja kipupisteitä

Rouvinen katsoo selvityksen osoittavan, että Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat edelleen varsin hyvässä kunnossa, vaikka kipupisteitäkin löytyy. Suomen kilpailukyvyn ongelmakohdat on nostettu esiin monta kertaa, mutta uuttakin raportti tuo esiin. Vaikka naisten osuus työvoimasta on vahvuutemme, naisten vähäinen määrä virkamies- ja yritysjohdossa on heikkous.

Suomen suurimpina heikkouksina listalta löytyvät myös esimerkiksi korkea kokonaisveroaste, alhainen työvoiman kasvu, kalliit laajakaistaliittymät, alhainen vuosityöaika ja turismin vähäinen osuus BKT:sta.

Yritysjohtajien vastauksissa eli pehmeissä muuttujissa heikkouksina nousevat selkeimmin esiin työttömiä työnhakuun jarruttava lainsäädäntö, korkea veroaste ja ulkomaisten huippuosaajien vähäisyys.

Huimia eroja maiden välillä

IMD:n selvityksen mukaan teollisuuden yksikkötyökustannusten erot ovat hurjia. Kiinalaisten kokonaistuntipalkaksi saadaan 0,75 Yhdysvaltain dollaria eli hieman vaille 0,6 euroa. Virossa tuntipalkka sivukuluneen on 3,20 dollaria. Suomessa vastaava on lähes 30 dollaria eli hieman päälle 23 euroa.

Rouvinen huomauttaa erojen pysyvän suurina, vaikka lukuja yritettäisiin korjata tuottavuuseroilla. Karkealla korjauksella ero Kiinaan pysyisi viisinkertaisena ja Viroonkin yli nelinkertaisena. Ilman korjauksia ero Kiinaan on 40-kertainen.

Kiina-ilmiötä eli tuotannon siirtoa muualle ei pidetä nyt yhtä suurena uhkana kuin vuosi sitten, mutta yhä edelleen se on selvästi suurempi uhka kuin vuonna 2003. Palveluissa tai tutkimus-ja tuotekehityksessä toimintojen siirtoa muualle ei edelleenkään pidetä todennäköisenä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.