Suomen metsistä on löytynyt satoja uusia eliölajeja

Löytyneistä lajeista 180 on ennestään täysin tuntemattomia ja 1400 on uusia Suomessa.

Neljä vuotta kestäneessä PUTTE-tutkimusohjelmassa on selvitetty Suomen tuntemattomia ja uhanalaisia metsälajeja. Hankkeen tuloksena löytyi 1400 maalle uutta lajia. Lisäksi jopa tieteelle uusia lajeja löytyi lähes 200.

Hyppyhäntäisistä ja sammalpunkeista, jotka ennestään ovat paremmin tunnettuja, on löytynyt useita Suomelle uusia lajeja, nähtävästi myös pari tieteelle uutta.

- Löytyi maalle uusi millin mittainen sammalpunkkilaji sekä toinenkin sammalpunkkilaji. Santahaminasta löytyi esimerkiksi keltamaittella elävä kirvalaji, joka on maalle uusi, kertoo varttunut tutkija Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitokselta

Myös sienien maailmasta löytyi uusia lajeja. - Löytyi sahtiseitikki, joka on tieteelle uusi laji. Seitikeistä löytyi muutenkin paljon uusia lajeja, Siitonen sanoo.

Lisäksi tutkimushankkeen aikana saatiin parempaa kuvaa muun muassa punahäröstä, joka on Suomessa uhanalainen kovakuoriainen.

Nykytekniikka auttaa tunnistamisessa

Tutkijat arvioivat, että Suomessa on vähintään 10 000 tuntematonta eliölajia. Nämä löytyisivät, jos vain jaksetaan tutkia.

-Todennäköisesti valtaosa löydetyistä lajeista on vanhastaan kuulunut Suomen lajistoon. Uudistulokkaita on ehkä 10-20 prosenttia. Uudet tekniikat, kuten molekyylisystemaattiset menetelmät mahdollistavat lajien entistä tarkemman tunnistamisen.

Samaan aikaan kun tieto uusista eliölajeista karttuu myös tietokirjat ja julkaisut joudutaan päivittämään. Esimerkiksi 1970-luvulla sienikirjoissa oli useita syötäviä seitikkejä.

- Minä en ainakaan uskaltaisi syödä, kun en tiedä mistä lajista on kysymys enää. Sienikirjat ja sieniluettelot menevät varmasti uusiksi, vaikkakin ruokasienet toki pysyvät samoina. Tosin ruokasieniäkin on tullut tietoon enemmän; herkkutatttejakin on enemmän kuin ne kaksi jotka esiteltiin sienikirjassa 30 vuotta sitten, Siitonen toteaa.

Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Juha Siitonen sanoo, että PUTTE-hanke toteutettiin siksi, että Suomen luonnossa tiedettiin olevan tuntemattomia lajeja. Niitä löytyikin enemmän kuin alkuun odotettiin.

Alati kansoittuvat taajama- ja kaupunkialueetkaan eivät estä uusien lajien syntymistä. Urbaanit ympäristöt, jopa kaatopaikat ja hiekkakuopat ovat tärkeitä korvaavia elinympäristöjä monille lajeille. Uudistulokkaita havaitaan muuttuneissa ympäristöissä.

-Kompostikasoihin muuttaa aika ajoin uusia tulokkaita, Siitonen kertoo.

Ympäristöministeriön rahoittama Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimus PUTTE toteutettiin vuosina 2003-2007. Hanke oli osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.