Suomen Pankin nimitysprosessi ihmetyttää ruotsalaisiakin

Suomen Pankin johtokunnan moniportainen nimitysmenettely ihmetyttää ruotsalaisiakin poliitikkoja ja tutkijoita.
-Ruotsissa järjestelmä on merkittävästi selvempi. Pankkivaltuusto nimittää johtokunnan jäsenet ilman mitään välikäsiä, Ruotsin pankkivaltuuston puheenjohtaja Sven Hulterström toteaa.

Hulterströmin mukaan on selvää, että epävarmuus ja riski konflikteihin kasvaa sen myötä, mitä useampia instansseja kuviossa on mukana. Kun Suomen Pankki on vastuussa eduskunnalle olisi luonnollista, että eduskunta valitsee johtokunnan, Hulterström pohtii.

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen paikat ovat olleet perinteisesti palkkiovirkoja kokeneille poliitikoille. Uppsalan yliopiston valtiotieteen professori Sverker Gustavsson pitää tällaista ajattelutapaa vanhentuneena.

-Halonen näyttää tiedostaneen, että käytäntöä on muutettava. Poliitikoilta puuttuu usein esimerkiksi taloudellisia taitoja, joita tietyissä tehtävissä tarvitaan. Toisaalta poliitikkoja ei saisi sulkea pois vain sen vuoksi, että he ovat poliitikkoja, Gustavsson toteaa.

Ruotsin keskuspankki uudistettiin

Ruotsin keskuspankki kävi läpi perusteellisen uudistuksen vuonna 1999 sekä organisatorisesta että poliittisesta perspektiivistä katsoen. Tavoitteena oli tehdä pankista epäpoliittisempi ja itsenäisempi.

Pankkivaltuusto luovutti rahapolitiikan riippumattomalle johtokunnalle. Toisin kuin Suomessa, puhdasverisiä poliitikkoja ei voi valita keskuspankin johtoon. Valituilla ei saa olla minkäänlaisia poliittisia kytkentöjä.

-Uusi järjestelmä on osoittanut tehokkuutensa. Valvontajärjestelmä toimii, valtiopäivillä on hyvät mahdollisuudet valvoa keskuspankin toimintaa. Samalla pankille on taattu työrauha sellaisista kiistoista joita saattaa syntyä, jos työtä johtavat poliitikot, Hulterström kertoo STT:lle.

Keskuspankki keskittyy yhä enemmän varsinaiseen työhönsä, esimerkiksi taisteluun inflaatiota vastaan. Organisaatiota on saneerattu voimakkaasti. Keskuspankilla on palkkalistoillaan noin 450 työntekijää. Se on merkittävästi vähemmän kuin Suomessa.

Kova päätös presidentiltä


Suomen Pankin nimityskaruselli ja siihen liittyvä valtasuhteiden selvittely ihmetyttää myös professori Gustavssonia. Se, että eduskunnan pankkivaltuusto tuntee itsensä lattian rakoon tallatuksi, on hänen mielestään luonnollista.

-Toki se oli melko kova päätös presidentiltä. Mutta kyse on siitä, toimiiko parlamentarismin periaate, jos presidentti nimittää aivan muun henkilön, kuin jota kansan valitsema eduskunta esittää. Toisaalta myös Suomen presidentti on kansan valitsema ja hänellä on siten vahva selkänoja kansalta, Gustavsson pohtii.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.