Suomen puolustus pysyy ennallaan

Suomi pyrkii mitoittamaan puolustuskykynsä niin, että vähintään maan ydinalueet voidaan pitää omassa hallussa kaikissa tilanteissa, ja että puolustuksella voidaan luoda edellytykset itsenäisyyden säilyttämiseksi.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan, että puolustuksen on voitava toimia koko valtakunnan alueella. Hallitus hyväksyi selontekonsa tänään annettavaksi eduskunnalle.

Selonteon sisällöstä oli sovittu jo viime perjantaina ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Selonteossa ei kaavailla muutoksia Suomen toimintalinjaan; perustekijöitä ovat edelleen uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen, sotilaallinen liittoutumattomuus ja osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi.

Asevelvollisuus pysyy, puolustusvoimille tasokorotus

Yleisestä asevelvollisuudesta pidetään kiinni, koska se on taloudellisin malli ylläpitää puolustuskykyä ja maanpuolustustahtoa. Valmiusyhtymiä kehitetään edelleen. Kevään mittaan hallituksessa kiisteltiin puolustusvoimien hankinnoista ja siitä, saako selonteossa mainita selvitettävänä hankintavaihtoehtona taisteluhelikopterit.

Puolustusvoimille sovittiin tasokorotus rahoitukseen. Vuonna 2002 rahoitus on 10,2 miljardia markkaa, vuonna 2003 10,4 miljardia, ja vuonna 2004 10,6 miljardia markkaa. Vuosina 2003-08 rahoituksen keskiarvo on enintään 10,8 miljardia markkaa, mikä merkitsee kauden loppupuolella noin yhdentoista miljardin markan tasoa.

Seuraava selonteko tehdään vuonna 2004. Siihen mennessä selvitellään, mikä asejärjestelmä valitaan maavoimien pääaselajiksi. Vaihtoehtoina mainitaan taistelukopterien lisäksi tykistöjärjestelmät, panssarivaunut ja panssarintorjuntaohjukset. Valinta on selvitysten jälkeen määrä tehdä vuoden 2004 selonteon yhteydessä. Selvityksessä harkitaan järjestelmien sopivuutta osaksi puolustusjärjestelmää, haavoittuvuutta, kustannuksia ja hankintavaihtoehtoja.

Venäjällä vielä epävarmuutta

Selonteossa arvioidaan Suomeen mahdollisesti kohdistuvia uhkia ja riskejä. Alueellisia konflikteja saattaa puhjeta Euroopassa ja sen lähialueilla.

Venäjästä todetaan, että se pyrkii kohti taloudellista uudistumista ja järjestäytyneitä ja demokraattisia yhteiskunnallisia oloja. -Sen sisäinen kehitys on vähitellen vakautumassa, mutta siihen liittyy yhä monia epävarmuustekijöitä.

Venäjä etsii rooliaan kansainvälisenä ja turvallisuuspoliittisena vaikuttajana, todetaan selonteossa. Venäjällä voi selonteon arvion mukaan syntyä Pohjois-Eurooppaan ja Itämeren alueeseen vaikuttava kriisi. Riskejä ovat esimerkiksi teknologiaperäinen ympäristökatastrofi (kuten ydinturma), Venäjän ja Baltian maiden välien kiristyminen, sekä Venäjän uudistuspolitiikan epäonnistuminen, maan eristäytyminen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnanmuutos.

Venäjän puolustusvoimilla on ollut ongelmia sopeutua puolustusmäärärahojen supistumiseen. Suorituskyky on laskenut tuntuvasti niin henkilöstön kuin kaluston osalta, arvioidaan selonteossa. Kalusto vanhentuu, eikä uutta luultavasti pystytä hankkimaan ennen kuin vuosina.
(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.