Suomen suurin jätevoimala käynnistyi Vantaalla

Pääkaupunkiseudun sekajäte muuttuu Vantaan uudessa jätevoimalassa lämmöksi ja sähköksi. Suomen suurin jätevoimala on nyt koekäytössä ja toimii täydellä teholla viimeistään syyskuussa. Voimalassa poltetaan 320 000 tonnia jätettä vuodessa eli 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet.

- Jätettä tulee Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueelta eli Hangosta Porvooseen, kertoo Vantaan Energian projektijohtaja Kalle Patomeri.

300 miljoonaa euroa maksaneeseen voimalaan saapuu 180 jäteautoa päivässä.

- Yhdellä jätepusillisella keittää noin litran vettä. Jos ajattelee jäteautollista, niin siitä saadaan kahden omakotitalon vuosittainen energiamäärä, laskee Patomeri.

Jätevoimala tuottaa puolet Vantaan kaukolämmöstä ja kolmasosan sähköstä. Vuodessa voimala tuottaa 920 gigawattituntia kaukolämpöä ja 600 gigawattituntia sähköä.

- Olemme aika ylpeitä tästä. Laitos on Euroopan tehokkain hyötysuhteeltaan ja sähköntuotannon tehokkuudella mitattuna, huomauttaa Patomeri.

Vantaalla jätteenpoltto korvaa fossiilisia polttoaineita. Uuden jätevoimalan myötä Vantaan Energian hiilidioksidipäästöt alenevat viidenneksellä.

Metallit ja lasi eivät pala

Jätteenpolton vastustajat ovat pelänneet, että poltto vähentää jätteen kierrättämistä. Helsingin seudun jätehuoltojohtaja vakuuttaa, ettei näin käy. Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräyksiä on juuri kiristetty. Nyt yli 20 asukkaan taloyhtiöistä kerätään erikseen myös lasi ja metalli. Kartongin erilliskeräys on laajennettu koskemaan yli 10 asunnon taloyhtiöitä.

- Kun jätevoimala käynnistyy, lajitteluvelvollisuus lisääntyy ja lajittelu paranee. Biojätteen lajittelu jatkuu sekin entisellään, luettelee Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo.

Kouvon mukaan jätevoimala lisää jätteiden hyötykäyttöä.

- Ämmässuon kaatopaikalle tuli viime vuonna jätettä yli puoli miljoonaa tonnia ja siitä 40 prosenttia pystyttiin hyödyntämään. Jätevoimalan käyttöönotto nostaa hyödynnysasteen 90 prosenttiin.

Jätevoimalaan ei projektijohtaja Patomeren mukaan edes haluta kierrätyskelpoista jätettä.

- Emme halua metallia, erityisesti alumiini on hankalaa meille. Lasi ei tietenkään pala. Paperista ja pahvista on enemmän hyötyä kierrätettyinä.

Jätevoimala on mitoitettu pääkaupunkiseudun jätteille eikä poltettavaa ainakaan toistaiseksi aiota tuoda muualta.

- Tätä voimalaa ei ole ylimitoitettu. Kyllä jätemäärät varmaankin jonakin päivänä lähtevät laskuun, mutta siihen pitää sopeutua. Voidaanhan täällä polttaa vaikka puuta. Voidaan siirtyä biopolttoaineisiin, miettii Kalle Patomeri.

Polttolaitokset korvaavat kaatopaikat

Vantaan jätevoimalan käyttöönoton jälkeen Suomessa on toiminnassa kahdeksan jätevoimalaa. Rakenteilla tai suunnitteilla on vielä kolme. Niiden on laskettu riittävän käsittelemään suomalaisten sekajätteet.

Vuoden 2016 jälkeen kaatopaikoille ei enää saa viedä eloperäistä jätettä. Vain epäorgaaninen jäte, joita ei voida polttaa tai kierrättää, päätyy kaatopaikoille.

Pääkaupunkiseudun kaatopaikka Espoon Ämmässuolla ei jää käyttämättömäksi, vaikka sekajätteen kuljetus sinne loppuu.

- Siellä on biojätteen käsittelytoimintaa, joka laajenee, kun uusi mädätyslaitos valmistuu. Harkitsemme myös ekopuistohanketta, jossa erilaista jätteenkäsittelyyn liittyvää toimintaa voitaisiin keskittää Ämmässuolle, kertoo Petri Kouvo.

Suomessa syntyy 1,4 miljoonaa tonnia sekajätettä vuodessa.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.