Suomenlahden tila heikentynyt huolestuttavasti

Tuore selvitys kertoo Suomenlahden tilan huonontuneen viime aikoina huomattavasti. Hälyttävin tilanne merialueella on keskisellä avomerellä, missä laajat pohja-alueet kärsivät happikadosta.

Suomenlahden tila on heikentynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Tuoreimman mittauksen mukaan Suomen rannikkovesien pohjasta paikoitellen jopa puolet on hapetonta, ja siitä puuttuu pohjaeläimistö kokonaan. Vastikään päättynyt Suomen ympäristökeskuksen ja Merentutkimuslaitoksen selvitys osoittaa, että Suomenlahden yhteensä 55 havaintopaikasta 28:ssa pohja on hapetonta.

Määrä on kasvanut selvästi, sillä hapettomia kohtia löytyi viime vuonna 16 ja toissa vuonna 13. Tutkimusalus Muikulla tehdyt mittaukset koskevat kuitenkin vain kotimaan herkimpiä rannikkovesiä. Karkean arvion mukaan 5-10 prosenttia Suomenlahden rannikkovesien pohjasta on hapetonta.

-Nämä tulokset ovat merkittäviä. Ne osoittavat, että Suomenlahden tila on erittäin huolestuttava. Arviot siitä, mihin suuntaan tilanne on kehittymässä, vaihtelevat kuitenkin eri vuosina. Tosiasia on kuitenkin se, että takapakkia on menty, sanoo Sykkeen pääjohtaja Lea Kauppi.

Kaupin mukaan Suomenlahden todellinen kunto on vielä arvoitus, sillä suomalaistutkijoilta on tänä vuonna evätty pääsy Venäjän vesille. Hänen mukaansa yhteydet Venäjälle eivät ole olleet "parhaat mahdolliset". Varsinaista syytä tutkimuslupien panttaamiseen maan viranomaiset eivät ole esittäneet.

Ensi vuotta pelätään jo

Hälyttävin Itämeren tila on kuitenkin keskisellä avomerellä, jossa laajat pohja-alueet kärsivät täydellisestä happikadosta. Hapettomuus on tutkijoiden mukaan - niin avomerellä kuin rannikkoalueillakin - pitkälti rehevöitymisen syytä ja heikentää mm. pohjaeliöstön sekä kalakantojen määriä.

-Ravinteet, kuten liiallinen typpi ja fosfori, ruokkivat rehevöitymistä. Levän kukittua se vajoaa pohjaan, syö sieltä kaiken hapen ja vaarantaa siten pohjan ekosysteemin, huomauttaa MTL:n erikoistutkija Harri Kuosa.

Tutkijat ovatkin huolissaan jo ensi vuodesta, sillä happitilanteen heikkous saattaa näkyä tulevan kesän levämäärissä. Vaikka tämä kesä olikin sini- ja muiden levien osalta hyvä, ensi vuosi saattaa olla synkempi.

-Tilannetta tarkkaillaan nyt lisää. Muikku lähtee jo ensi viikolla uudestaan itäiselle Suomenlahdelle. Sieltä on tarkoitus mitata pohjan ravinnemääriä, Kauppi kertoo.

Vaikka Suomenlahden surkea kunto yllätti tutkijat, he korostavat, ettei kirvestä ole syytä heittää kaivoon.

-Rannikolla tilanne voi muuttua nopeastikin, syvänteissä muutokset ovat hitaampia, Kuosa huomauttaa.

Nopeita muutoksia koko Suomenlahden tilaan ei kuitenkaan ole luvassa. Venäjältä ja etenkin Nevajoesta tuleva saastekuormitus olisi ympäristöasiantuntijoiden mukaan saatava ensiksi kuriin, mutta yhtä lailla katseet olisi käännettävä kotimaiseen kuormaan - etupäässä maatalouteen.

-Fosfori, typpi- ja monet muut ravinteet eivät vähene ilman maatalouden erityistä ympäristöohjelmaa, tutkijat korostavat.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.