Suomenlahden tila parempi kuin 10 vuoteen

Tutkimusalukset Muikku ja Aranda toivat matkoiltaan tällä kertaa hyviäkin uutisia: Suomenlahden tila on parantunut, ja se on tällä hetkellä parempi kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.

- Erityisesti paranemista on tapahtunut ulkomeren tuntumassa ja ulkosaaristossa, mutta myös joillakin sisäsaariston paikoilla pohjien tila on kohentunut, kertoo Muikun matkanjohtaja limnologi Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Toteutetut päästövähennykset esimerkiksi Pietarissa eivät vielä selitä tilanteen paranemista. Selitys ovat suotuisat sääolot. Talvet ovat olleet lähes jäättömiä ja vesimassa on päässyt sekoittumaan hyvin pohjia myöten. Tutkijat eivät uskalla luvata, että tilanne jatkuisi yhtä hyvänä.

- Muutoksen pysyvyyttä ei voi taata, koska tiedämme, että Itämeren tilassa tapahtuu luontaista vaihtelua. Jos tulee esimerkiksi voimakkaita jäätalvia ja sekoittuminen heikkenee, ainakin tilapäistä takapakkia voi tulla, Knuuttila arvelee.

Happitilanne on parantunut nimenomaan ulkosaaristossa, koska siellä veden vaihto on tehokkaampaa. Sen sijaan sisäsaaristossa on edelleen huonokuntoisia pohjia. Huonokuntoisimmat paikat ovat Inkoon saaristossa ja itäisimmän Suomenlahden saaristossa, Kotkan ja Haminan itäpuolella.

- Sisäsaariston suojaisilla lahdilla veden vaihto on erittäin hidasta. Jos niiden tilaa halutaan parantaa, Suomen omia päästöjä on edelleen leikattava, koska rannikkoalueiden kuormitus tulee monin paikoin meidän omista lähteistä ja meidän oma maatalous on tässä suurin kuormittaja, Knuuttila sanoo.

Varsinaisella Itämerellä tilanne heikentynyt

Varsinaisella Itämerellä hapettoman ja rikkivetyä sisältävän alueen laajuus on kasvanut. Tutkimusalus Arandan havaintojen mukaan suurin osa yli sata metriä syvästä vesikerroksesta on vailla happea. Rikkivetyä löytyi paikoitellen jo 80 metrin syvyydestä.

Sekä Muikku että Aranda havaitsivat vain pieniä määriä sinilevää tutkimusmatkoillaan.

- Koska pohjien happitilanne on kohentunut, tuhansia tonneja veteen liuennutta fosforia on sitoutunut takaisin pohjasedimenttiin. Tämä on alentanut Suomenlahden fosforimääriä kymmenillä prosenteilla ja se näkyy kesäisten levämäärien huomattavana vähenemisenä erityisesti itäisellä Suomenlahdella, selittää Seppo Knuuttila.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu MTV3 Katsomosta (Seitsemän uutiset 25.8.2009):

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.