Suomessa 14 astetta, Saksassa 22 – Meteorologi: Lämpöennätykset ovat talvella yhä todennäköisempiä

Uusi marraskuun lämpötilaennätys syntyi viime viikon tiistaina, kun Kemiönsaaressa mitattiin 14,3 astetta. Ilmastonmuutoksen takia talvikauden lämpöennätykset ovat jatkossa todennäköisempiä kuin uudet kylmyysennätykset, toteaa MTV Uutisten ja Forecan meteorologi Markus Mäntykannas MTV:lle ja Forecan blogissa.

Suomi ei ollut viime viikolla ainoa paikka Euroopassa, missä oli historiallisen lämmintä. MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas listaa, että esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa mitattiin uudet marraskuun lämpöennätykset. Suomen ennätyksen kanssa samana päivänä Saksan Garmisch-Partenkirchenissä oli 22,7 astetta. Britanniassa Walesissa oli puolestaan 1. marraskuuta 22,3 astetta.

Marras-helmikuussa auringon vaikutus päivälämpötiloihin on jo suhteellisen pieni, mutta mikä sitten saa aikaan Suomen syksyn ja talven lämpöennätyksiä? Mäntykannas toteaa, että marras-helmikuun lämpöennätyksissä on yhdistäviä tekijöitä.

– Erittäin korkeat, yli kymmenen asteen talvilämpötilat, vaativat Suomessa aina joko voimakkaan lämpimän ilman advektion tai merkittävän föhntilanteen. Talvisin lämpö karkaa nopeasti maanpinnalta avaruuteen, mikäli taivas on edes osittain selkeä ja tuuli heikkoa. Kaikkiin Suomen talviajan lämpötilaennätyksiin on liittynyt melko voimakas tuuli. Joulukuun lämpöennätystä lukuun ottamatta föhnilmiö on ollut marras-, tammi- ja helmikuun ennätysten takana, toteaa Mäntykannas.

Föhntuulen lisäksi ennätyksiin tarvitaan muutakin

Talvisten lämpöennätysten kannalta suursäätila on suotuisa, kun keskisessä Euroopassa on laaja korkeapaineen alue ja voimakas suihkuvirtaus kulkee Skandinavian halki kohti itää. Matalapaineet liikkuvat tällöin melko pohjoista reittiä Skandinavian pohjoisosan tai Jäämeren kautta kohti itää. Tällöin Suomi kuuluu yleensä keskileveysasteiden lämpimämpään ilmamassaan, jolloin sää on muutoinkin tavanomaista leudompaa.

– Norjan rannikko ja Skandien vuoriston länsirinteet saavat runsaita sateita merellisessä ja kosteassa länsivirtauksessa. Ylempänä vuoristossa vesihöyryn tiivistyminen vapauttaa valtavasti lämpöä, ja ilman laskeutuessa itärinteitä alas se lämpenee ja kuivuu. Näin syntyy föhntuuli, joka tarpeeksi voimakkaan perusvirtauksen vallitessa jaksaa kulkeutua myös Suomeen saakka. Usein föhn tuntuu paremmin Norjassa ja Ruotsissa – Norjan talviset lämpöennätykset ovatkin aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Föhnilmiön vallitessa lämpötila on kohonnut Norjassa joulu-helmikuussa jopa 18-19 asteeseen, sanoo Markus Mäntykannas.

– Föhnilmiö ja keskileveysasteiden lämmin ilmamassa antavat hyvät edellytykset lämpöennätysten syntymiselle talviaikana, mutta pari muutakin tekijää vaaditaan mukaan pakkaan. Leuto jäätalvi, sulat tai tavanomaista lämpimämmät merialueet ja lumeton manner edesauttavat lämpötilan kohoamista, sillä jäinen tai luminen alusta sitoo sulaessaan lämpöä itseensä ja kylmentää yllä olevan ilman. Tuoreessa marraskuun lämpöennätyksessä kaikki edellä mainitut tekijät olivat läsnä: voimakas föhn, vuodenaikaan nähden lämmin ilmamassa, 1-3 astetta tavanomaista lämpimämpi meri ja lumeton manner. Lisäksi marraskuun alussa aurinko jaksaa vielä vähän nostattaa päivälämpötiloja selkeässä säässä, pohtii Mäntykannas.

Lumikausi lyhenee

Kuinka korkealle lämpötila sitten voisi talviaikana kohota Suomessa?

– Tähän ei ole mitään yksiselitteistä vastausta – kaikki riippuu tuurista ja suursäätilasta. Kaiketi ilmaston lämpeneminen lisää talvisten keskilämpötilaennätysten ja lämpöhuippujen todennäköisyyttä. Samalla kun lumikauden ja jäätalven kestot lyhenevät, lämpimät ilmavirtaukset pääsevät ”paremmin perille” Suomen kamaralle ja lisäävät hyvin korkeiden lämpötilojen todennäköisyyttä. Lämpenemisen takia talviaikana lisääntyvä ilman kosteus hillitsee lämpötilan laskemista, joten uudet kylmyysennätykset käyvät epätodennäköisemmiksi, toteaa Mäntykannas.

– Ei voida siis sanoa, että olisi olemassa teoreettista maksimilämpötilaa – enemmänkin kyse on tuurista ja siitä, miten ennätystekijät loksahtelevat paikoilleen. Siinä, missä ennätyslauhojen, esimerkiksi vuoden 2007-2008 kaltaisten talvien esiintymistodennäköisyys 2000-luvun alun ilmastossa oli vain puolen prosentin luokkaa, on ilmastonmuutoksen takia todennäköisyyden arvioitu kohoavan noin kolmeen prosenttiin vuosisadan viimeiseen kolmannekseen mennessä.

Suomen kuukausittaisista lämpöennätyksistä viisi on tehty 2000-luvulla: maalis-, heinä-, elo-, marras- ja joulukuun ennätykset ovat 2000-luvulta. Kuukausittainen kylmyysennätys on tehty puolestaan viimeksi vuonna 1999, kun Kittilässä mitattiin tammikuussa Suomen kaikkien aikojen kylmin lukema, -51,5 astetta.

Suomen ylimmät lämpötilat kuukausittain

KuukausiLämpötila °CAikaPaikka
Tammikuu10,96.1.1973Jomala Maarianhamina
Helmikuu11,828.2.1943Helsinki Ilmala
Maaliskuu17,527.3.2007Helsinki-Vantaan lentoasema
Huhtikuu25,527.4.1921Jyväskylä kaupunki
Toukokuu31,030. ja 31.5.1995Lapinjärvi Ingermaninkylä
Kesäkuu33,824.6.1935Ähtäri
Heinäkuu37,229.7.2010Liperi Joensuun lentoasema
Elokuu33,87. ja 8.8.2010Heinola, Puumala, Lahti
Syyskuu28,86.9.1968 Rauma kaupunki
Lokakuu19,42.10.1985 Helsinki-Malmi lentoasema
Marraskuu14,33.11.2015Kemiönsaari
Joulukuu10,86.12.2006Salo Kärkkä

Lähde: Ilmatieteen laitos


Katsomo-video ei ole saatavilla


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.