Suomessa yhä ankara verolinja

Suomalaisten verotus on yhä Euroopan huippuluokkaa. Tuoreessa EU-selvityksessä Suomea kovempi kokonaisveroaste on vain Tanskassa ja Ruotsissa.

Suomen veroaste on kovempi kuin lähes kaikissa muissa EU-maissa.

Suomen verotus kuului yhä toissa vuonna Euroopan unionin kireimpiin lähes kaikilla mittareilla mitattuina.
EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan Suomi verotti vuonna 2001 työntekoa kovemmin kuin mikään muu EU-maa Ruotsia lukuunottamatta. Kun mukaan lasketaan työntekijöiltä kerätyt verot ja sosiaalimaksut sekä työnantajan maksamat sosiaalimaksut, keskimääräinen työhön kohdistuva veroprosentti oli Suomessa 44,2. EU-maiden keskiarvo oli 37,3 prosenttia.

Eurostatin käyttämien tietojen mukaan yksinäinen keskituloinen palkansaaja maksoi kuitenkin Suomea enemmän veroa sekä Ruotsissa, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa että juuri ja juuri myös Italiassa.

Myös kulutusta ja pääomatuloja verotetaan meillä keskimäärin ankarammin kuin useimmissa muissa EU-maissa. Eurostatin laskutavan mukaan kulutuksesta maksettiin Suomessa toissa vuonna veroa 28 prosenttia, EU-maissa keskimäärin 23,3 prosenttia. Kulutusveroja ovat esimerkiksi arvonlisäverot ja autovero.

Suomalaisista pääomatuloista maksettiin vuonna 2001 veroa 22,9 prosenttia. Vielä edellisenä vuonna pääomavero oli 31,4 prosenttia. Jyrkkää pudotusta selitetään talouden alamäellä: "it-kuplan" puhkeaminen näkyi pääomatulojen verokertymässä. Pudotus ei ollut missään niin jyrkkä kuin Suomessa.

Talouskehitys selittää myös osan siitä, että pääomatulojen verotus lisääntyi vuosina 1995-2001 EU-maissa keskimäärin 16,2 prosentista 21 prosenttiin. Yritysten menestyessä niille kertyi enemmän verotettavaa voittoa ja kansalaisille taas verotettavaa pääomatuloa.

Työn verotus kevenemässä


Eurostatin mukaan Suomen kokonaisveroaste eli kaikkien verojen suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) putosi vuosina 2000-2001 peräti kaksi prosenttiyksikköä. Silti Suomen kokonaisveroaste oli vielä 46 prosenttia BKT:sta. EU-maiden keskiarvo oli 42 prosenttia. Kovempi kokonaisveroaste oli vain Tanskassa ja Ruotsissa. Belgia ylsi Suomen kanssa tasoihin.

Työn verotus on sekä Suomessa että muuallakin Euroopassa hitaasti kevenemässä. Veroasteikkoihin tehdyt kevennykset eivät kuitenkaan 2000-luvun taitteessa näkyneet suoraan verotilastoissa, koska nousukauden aikana monet veronmaksajat tienasivat lisää ja joutuivat näin maksamaan kovempaa veroprosenttia. Muutos on kuitenkin siinä mielessä huomattava, että sitä ennen palkkaverot ovat kiristyneet Euroopassa jatkuvasti aina 1970-luvulta asti.

Eurostat vertaili nyt ensi kertaa EU-maiden verojärjestelmiä uudella laskentatavalla, jonka mukaan laaditut tilastot ulottuvat vuoteen 1995. Erona vanhaan on esimerkiksi työnantajan sosiaalimaksujen laskeminen mukaan työn verotukseen. Toisaalta eräitä julkisia maksuja kuten jätemaksut on jätetty pois tilastosta, koska kyse on selvästi tietyn palvelun hinnasta.

Muutoksia on sen verran, että vanhaan tilastointitapaan verrattuna EU-maiden keskimääräinen bruttokansantuote vuonna 1995 nousi kaksi prosenttiyksikköä, ja veroaste taas laski yhden prosenttiyksikön. Tänä kesänä julkaistua verovertailua ei siis voi suoraan verrata viimevuotiseen.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.