Suomi ja Ruotsi taistelevat silakan puolesta

Suomi ja Ruotsi vastustavat Euroopan komission ehdotusta dioksiinipitoisuuksien uusista raja-arvoista, sillä Itämeren silakka ja lohi ylittävät ne.

Suomi ja Ruotsi ryhtyvät yhdessä torjumaan Itämeren kalastukseen kohdistuvaa uhkaa. Dioksiinin enimmäismääristä ehdotettu asetus olisi toteutuessaan kuolinisku noin puolelle Itämeren kalastuksesta, sanoi ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi (kok.). Suomi ja Ruotsi pyrkivät siihen, että luonnonkalat, tai ainakin Itämeren kalat, jätetään kokonaan asetuksen piiristä.

Komission ehdotus asettaa elintarvikkeiden ja ruokaöljyjen dioksiinipitoisuudelle niin tiukat raja-arvot, että Itämeren silakka ja lohi ylittävät ne. Kaloissa voi olla noin kaksi kertaa niin paljon dioksiinia kuin asetusehdotus sallisi, joten niitä ei saisi kalastaa ja myydä.

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli tilannetta tänään. Kanta oli yksituumainen: Silakasta ja lohesta ei luovuta.

-Silakka on suomalainen kansallisruoka, Sasi julisti.

Sasi keskusteli asiasta eilen Brysselissä terveyskomissaari David Byrnen kanssa, joka lupasi ainakin kuunnella suomalaisten murheita tässä asiassa. Muista EU-maista ainakin Britannia ja Saksa ovat vastustaneet ehdotusta.

Tässä vaiheessa pyrkimys on saada komissio muuttamaan ehdotustaan. Se saatetaan kuitenkin hyväksyä virkamiestyöryhmässä, jos sitä kannattaa jäsenmaiden yksinkertainen enemmistö eli kahdeksan maata.

Terveys vaatii kalansyöntiä

Suomi katsoo, että kalansyönnin kansanterveydelliset hyödyt ovat niin merkittävät, että sen vähentyminen aiheuttaisi pahempia seurauksia kuin dioksiinin haitat. Jo nyt Suomessa suositellaan, että Itämeren rasvaista kalaa syötäisiin korkeintaan kaksi kertaa viikossa.

Dioksiini ei Suomessa ole muuten ongelma, sillä muissa elintarvikkeissa sitä on vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Suomi aikookin painottaa, että on tärkeämpi tarkastella dioksiinin kokonaissaantia kuin yksittäisiä ruoka-aineita.

Kala on suomalaisille hyvin tärkeä D-vitamiinin lähde. D-vitamiinia saadaan auringonvalosta vain kesäaikana muutaman kuukauden ajan. Sen puute lisää muun muassa luunmurtumien ja osteoporoosin riskiä.

Myös ympäristöministeri Satu Hassi (vihr.) kampanjoi silakan puolesta. Hän aikoo ottaa yhteyttä belgialaiseen vihreään kollegaansa Magda Aelvoetiin, joka vastaa muun muassa elintarviketurvallisuudesta.

EU:n puheenjohtajamaa Belgia on ajanut tiukennusta asetukseen, sillä maassa sattui vuonna 1999 paha dioksiiniskandaali. Dioksiinia löytyi ensin eläinrehusta, myöhemmin myös kanoista, kun jäteöljyä oli käytetty rehujen raaka-aineena.

Sasi huomautti, että ei ole edes varmaa, onko dioksiini vain Itämeren ongelma. Esimerkiksi Välimeren ja Atlantin kalojen dioksiinipitoisuuksia ei ole tutkittu kunnolla. Itämeren kalojen dioksiinipitoisuuksia on puolestaan tutkittu pitkään ja ne ovat kymmenessä vuodessa laskeneet puoleen entisestään.

Sinänsä Suomi kannattaa uutta asetusta ja pyrkimystä vähentää elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksia, mutta ei halua antaa sen haitata kalastusta ja kalansyöntiä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.