Suomi joutuu täsmentämään linjauksensa EU:n turvatakuisiin

EU-johtajat hyväksyivät niin kutsutussa Lissabonin sopimuksessa turvatakuulausekkeen, joka velvoittaa EU-maita antamaan apua aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle toiselle EU-maalle.

Valtiosihteeri Teija Tiilikaisen selvitys EU:n turvatakuista kuitenkin osoittaa, että ne eivät ole vielä läheskään Naton turvatakuiden luokkaa.

- Tämän päivän EU:lla ei ole sellaisia yhteisen toiminnan valmiuksia yhteispuolustuksen merkeissä, jota voisi verrata Nato-järjestelmään, eli Nato on valmis puolustusliitto ja sillä on yhteinen puolustussuunnittelu, Tiilikainen sanoo.

Muskeleita EU:lla ei juurikaan ole ilman Natoa, mutta turvatakuut ovat silti sitovia.

Jos avunantopykälään päätetään EU:ssa turvautua, niin Suomi on velvoitettu auttamaan myös EU:n Nato-maita. Suomikin siis joutuu nyt miettimään linjauksiaan.

- Suomessa käydään keskustelua siitä, millaisiin mahdollisesti lainsäädännöllisiin toimiin olisi tarvetta ryhtyä. Onko tarvetta ryhtyä ja onko tarvetta uusiin vahvempiin linjauksiin tämän velvoitteen voimaan astuessa, Tiilikainen sanoo.

EU:n turvatakuiden on katsottu lisäävän Suomen ja Euroopan turvallisuutta, mutta tällä hetkellä Suomen lait eivät edes mahdollista sotimista ulkomailla. Toisaalta turvatakuupykälän käytännön soveltamisala on vielä monen mutkan takana.

Selvityksen mukaan turvatakuut eivät postakaan tarvetta sotilaallisen yhteistyöhön mm. Pohjoismaiden ja Naton kanssa.Suurin osa EU-maista on myös Naton jäseniä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.