"Suomi on hölmö" – Harvassa maassa korkeakouluopinnot aloitetaan Suomea myöhemmin

Suomessa opinnot aloitetaan keskimäärin 24-vuotiaana. Vain Islannissa ja Israelissa luku on korkeampi, selviää OECD:n vertailusta. Helsingin yliopiston dekaanin mukaan Suomen toiminta on hölmöä. 

Suomessa keskimääräinen korkeakouluopinnot aloittava opiskelija on 24-vuotias. Se on kaksi vuotta EU-maita ja OECD-maita myöhemmin.

Korkeakouluopintojen keskimääräinen aloitusikä

18-vuotiaana: Japani

19-vuotiaana: Belgia 

20-vuotiaana: Irlanti, Italia, Kreikka, Meksiko, Ranska 

21-vuotiaana: Hollanti , Korea, Puola, Slovenia, Turkki,

22-vuotiaana: Espanja, Iso-Britannia, Portugali, Saksa, Slovakia, Viro

23-vuotiaana: Australia, Chile, USA, Luxemburg, Tshekki, Unkari

24-vuotiaana: Itävalta, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti

Lähde: Education at a Glance 2014: OECD Indicators

 

Esimerkiksi Japanissa opinnot aloitetaan keskimäärin jo 18-vuotiaana, Belgiassa 19-vuotiaana.

– Belgiassa järjestelmä toimii eri tavalla. Oppilaiden karsintaa ei tehdä ennen korkeakouluopintoja. Lähes kaikki toisen asteen suorittaneet pääsevät korkeakouluopintoihin ja karsintaa tehdään opintojen aikana, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Ilmari Hyvönen.

Pohjoismaissa opiskelijat muita iäkkäämpiä

OECD-maiden vertailussa huomio kiinnittyy Pohjoismaihin. Myös naapurimaissa koulu aloitetaan poikkeuksellisen myöhään. Islannissa keskimääräinen aloitusikä on peräti 26 vuotta.

– Selvästi luvut kertovat Suomen osalta välivuosista, mutta maiden välinen vertailu ei ole yksioikoista. Korkeakoulutukseen mennään paljon myös aikuisina, ei siis pelkästään nuorina. Uusien yliopisto-opiskelijoiden mediaani-ikä on 21 vuotta eli puolet opiskelijoista on 21-vuotiaita tai sen alle, Hyvönen kommentoi.

Helsingin yliopiston dekaani Patrik Scheinin pitää tilannetta niin huolestuttavana, että siihen tulee puuttua.

– Nuoret valmistuvat ylioppilaiksi 19-vuotiaana ja pääsevät sisään 22-23-vuotiaana. Se on aika hölmöä kansantaloudellisesti, ja miten tahansa ajateltuna, sanoo Scheinin.

Pääsykokeisiin valmistautumisesta helpompaa

Scheinin mukaan korkeakoulupaikasta ei saisi jatkossa kieltäytyä. Ministeriössäkin keksitään keinoja, millä aloitusikää saataisiin hivutettua alaspäin. 

– Korkeakoulut ovat keväästä 2016 lähtien varanneet paikkoja ensimmäistä paikkaansa hakeville. Yleisimmin tämä kiintiö on 60-80 prosentin välillä. Tämä auttanee asiaa jatkossa.

– Lisäksi ylioppilastutkinnon hyödyntämistä valinnoissa tulee parantaa. Pitkää valmistautumista edellyttävät pääsykokeet ovat myös omiaan lisäämään välivuosia ja pääsykokeita pitäisikin uudistaa sikäli kun niille on ylipäänsä tarvetta, linjaa Hyvönen.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.