TV-Opas

Suomi on turvaton paikka korruption paljastajalle

Suomella on paljon parannettavaa ilmiantajien suojelussa.

Transparency Internationalin tuore raportti kertoo, ettei Suomella ole virallisia kanavia, joiden kautta ihmiset voisivat turvallisesti tuoda ilmi tietojaan korruptiosta ja väärinkäytöksistä. Suomessa ei ole myöskään lakia ilmiantajien suojelemiseksi.

"Joissain tapauksissa kansalaisia vaaditaan ilmoittamaan väärinkäytöksistä, mutta tarjolla ei ole lain suojaa – ainoastaan rangaistus ilmoittamatta jättämisestä", englanninkielisessä loppuraportissa todetaan.

Järjestön mukaan syväkurkut ovat vailla apua myös monessa muussa EU-maassa. Whistleblowing in Europe -tutkimuksessa oli mukana 27 valtiota. Niistä vain neljällä on kattavat lait ilmiantajien suojelemiseksi.

Transparency International on aiemmin listannut Suomen yhdeksi maailman vähiten korruptoituneista maista, kun mitataan havaittua korruptiota julkisella sektorilla. Viime vuonna Suomi jakoi parhaan sijoituksen Tanskan ja Uuden-Seelannin kanssa.

Kattava suoja ilmiantajille

Luxemburg, Romania, Slovenia ja Iso-Britannia.

Osittainen suoja ilmiantajille

Itävalta, Belgia, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia, Malta, Hollanti, Puola ja Ruotsi.

Olematon tai vähäinen suoja

Bulgaria, Suomi, Kreikka, Liettua, Portugali, Slovakia ja Espanja.

Lähde: Whistleblowing in Europe, Transparency International

Nyt Suomi saa kuitenkin kritiikkiä siitä, että se ei valtiona auta paljastamaan väärinkäytöksiä. Esimerkiksi Suomessa paljastusten vuoksi erotettu työntekijä voi ajautua epävarmaan oikeustaisteluun, kun taas vaikkapa Isossa-Britanniassa on ollut käytössä lailla suojattu ilmoitusjärjestelmä jo 90-luvulta saakka.

Osa yrityksistä tosin tarjoaa väärinkäytösten torjuntaan omia raportointikanaviaan. Suomen KPMG:n vuonna 2011 tekemässä selvityksessä alle puolella suurimmista suomalaisyhtiöistä oli julkisesti käytössä ns. whistleblowing-kanava.

– On tärkeää, että Suomessa lähdetään nyt määrätietoisesti rakentamaan hyvässä uskossa toimivia ilmiantajia suojelevaa lainsäädäntöä kansainvälisen vertailun kestävälle tasolle, toteaa Transparency Suomen hallituksen jäsen Outi Nieminen järjestön tiedotteessa.

Raportissa todetaan, että asenteet Suomessa ovat muuttumassa, ja paljastuksille on löytynyt uusia väyliä tiedotusvälineissä, järjestökentässä, tutkimuksessa ja sosiaalisessa mediassa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.