Suomi taajamoituu vauhdilla

Ympäristöviranomaiset ovat ottaneet tänä vuonna käyttöön yhdyskuntarakenteen muutoksia kuvaavan järjestelmän, joka kertoo taajamien levittäytyvän yhä laajemmalle alueelle. Vuosina 1980-95 Suomeen tuli lähes 1 600 neliökilometriä uutta taajama-aluetta. Kasvua oli 15 vuodessa peräti 42 prosenttia. -Pinta-alan kasvu johtuu pääasiassa olemassaolevien taajamien laajenemisesta, kertoo suunnittelija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Kerrostaloasuntoja rakenteilla


Tyypilliset esimerkit löytyvät pääkaupunkiseudulta. Esimerkiksi Nummela, Lohja, Veikkola ja Espoo ovat vähitellen kasvamassa yhteen, arvioi Oinonen. Porin seutu tarjoaa esimerkin siitä, miten pientalovaltaiset taajamat ovat kuroutuneet kiinni keskustaajamaan. Nauhamainen taajama ulottuu nykyisin Porista Harjavaltaan asti. Myös Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä lähitaajamia on liittynyt keskustaajamiin.

Laajenemisesta huolimatta taajamat peittävät vain vajaat kaksi prosenttia Suomen maa-alasta. Taajamien pinta-ala oli 1995 vuonna 5 300 neliökilometriä.

Taajamissa asuu 80 prosenttia väestöstä

Suomalaisista jo 80 prosenttia asuu taajamissa, mutta muun muassa taajamien pinta-alan kasvun ansioista taajamissa asutaan aiempaa väljemmin. Asukastiheys on laskenut kaikissa muissa keskustaajamissa paitsi Helsingissä, josta on tulossa Suomen tiheimmin asuttu keskustaajama. Ykkössijaa pitää vuoden 1995 tilastossa vielä Kuopio.

Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä kertoo, että vielä vuonna 1980 runsaat 70 prosenttia asui taajamissa, viisitoista vuotta myöhemmin 80 prosenttia. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin ja yli 5 000 asukkaan taajamiin.

Kolmen suurimman keskustaajaman, Helsingin, Turun ja Tampereen alueella väestö on lisääntynyt liki neljännesmiljoonalla asukkaalla. Yli puolet Suomen taajamista on silti edelleen alle tuhannen asukkaan taajamia. Ympäristöviranomaisten luokittelun mukaan Suomessa on 751 taajamaa.

Salo vei työpaikkapotin

Seurantajärjestelmän avulla on vertailtu 34:n suurimman kaupunkiseudun kehitystä asettamalla kaupunkiseudut suuruusjärjestykseen muun muassa työpaikkojen mukaan. Salo kehittyi työpaikkamittarilla mitattuna vauhdikkaimmin: sen sijoitus nousi 15 vuodessa 11 sijaa ylöspäin. Myös Raahe ja Hyvinkää kohensivat sijoitustaan.

Rauma ja Imatra putosivat kumpikin viisi sijaa alaspäin, kun tutkittiin työpaikkojen muutoksia vuosina 1980-95. Seinäjoki kiri kuusi sijaa ylöspäin, kun vertailtiin kaupunkiseutujen kehitystä väkiluvun mukaan vuosina 1980-95. Myös Salo ja Mikkeli nousivat tässä vertailussa ylöspäin.

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön yhdessä kehittämä seurantajärjestelmä antaa kehittäjiensä mukaan ensimmäistä kertaa sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoista tietoa yhdyskuntarakenteen keskeisistä muutoksista. Ensimmäinen seurantaraportti on luvassa syksyllä.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.