Suomi torjuu voimatoimet Irakissa ilman YK:n lupaa

Suomen ulkopoliittinen johto torjuu voimankäytön Irakia vastaan ilman YK:n lupaa. Myös asetarkastuksia tulee voida yhä jatkaa, jos YK:n turvallisuusneuvosto katsoo niiden olevan tarpeellisia.

Suomi korostaa YK:n roolia Irakin-kriisissä.


Sotatoimia Irakia vastaan ei saa aloittaa ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta, eikä voimankäyttö ilman valtuutusta ole hyväksyttävää, katsoo Suomen ulkopoliittinen johto.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsitteli Irakin tilannetta tänään presidentti Tarja Halosen johdolla. Kokouksessa todettiin Suomen antavan edelleen täyden tukensa YK:n turvallisuusneuvoston toiminnalle asiassa ja toivovan, että neuvoston asema säilyy keskeisenä.

Suomi toivoo, että kriisi ratkeaisi rauhanomaisesti. Tie rauhanomaiseen ratkaisuun avautuu, jos Irak täyttää velvollisuutensa jotka turvallisuusneuvosto on sille asettanut. Irakin on täytettävä velvollisuutensa aseistariisunnan toteuttamisesta ja täydellisestä yhteistyöstä YK:n asetarkastajien kanssa. Lisäksi kaikkien maiden on sitouduttava toimimaan YK:n puitteissa.

Asetarkastuksiin käytettävää aikaa pitää voida jatkaa ja asetarkastajille voidaan antaa lisävoimavaroja, jos turvallisuusneuvosto pitää sitä tarpeellisena.

-Tarkastukset eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin siten, että Irak ei toimi täysimääräisesti yhteistyössä eikä voimankäytön mahdollisuutta voi sulkea pois, todetaan valiokunnan lausunnossa.

Valiokunta totesi, että EU:n ylimääräinen huippukokous saavutti 17. helmikuuta yhtenäisen kannan Irakin tilanteesta. Suomi pitää tätä yhtenäisyyttä tärkeänä ja haluaa, että yhtenäisyys säilyy, valiokunta korosti.

Suomelta rauhanturvaajia Makedoniaan

Suomi aikoo osallistua EU:n historian ensimmäiseen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päätti, että Suomi lähettää Makedoniaan enintään kymmenen rauhanturvaajaa. EU on ottamassa vastuun Makedonian operaatiosta Natolta. Operaatiolla tuetaan Makedonian rauhaa ylläpitävän Ohridin puitesopimuksen toteuttamista.

EU sai mahdollisuuden ottaa vastuun kriisinhallintaoperaatiosta sen jälkeen, kun EU ja Nato pääsivät sopimukseen ns. Berlin plus-järjestelmästä, joka sallii EU:n tarvittaessa lainata Naton voimavaroja omiin operaatioihinsa. Sopu syntyi pitkien neuvottelujen jälkeen viime vuoden lopulla.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.