Suomi valmistautuu geenimuunnellun perunan tuloon

Geenimuunneltuja kasveja syö jo 1,3 miljardia ihmistä. Suomessa gm-kasveja ei vielä viljellä, mutta EU valmistelee Suomenkin oloihin soveltuvan geeniperunan hyväksymistä.

Geenitekniikan käyttö viljelyskasveissa kiihtyy samalla kun tutkijat ja maallikot kiistelevät geenimuuntelun eduista ja haitoista.

Viime vuonna muuntogeenisiä eli niin sanottuja gm-kasveja viljeltiin jo 23 maassa yhteensä 114 miljoonaa hehtaaria, vuosittain pinta-ala kasvaa yli 10 prosenttia. Geenimuunneltuja elintarvikkeita syö jo 1,3 miljardia ihmistä maailmassa.

Myös EU:ssa viljellään jo muuntogeenistä maissia. Suurin osa viljelystä tapahtuu Espanjassa, jonkin verran sitä kasvaa myös Saksassa, Portugalissa ja Tshekissä. Ranska taas on vastikään tilapäisesti kieltänyt gm-maissin viljelyn alueellaan. Elintarvikkeiden osalta EU:ssa on selkeät säännökset siitä, että geenimuunneltujen raaka-aineiden käytöstä pitää mainita erikseen, jos tuote niitä sisältää.

Suomessa ei vielä gm-kasveja

Muuntogeeninen Amflora-peruna hakee hyväksyntää EU:ssa.

Ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi ympäristöministeriöstä kertoo, että Suomessa ei ole vielä markkinoilla yhtään muuntogeenistä elintarviketta, eikä meillä myöskään viljellä muuntogeenisiä kasveja.

Euroopan markkinoille on kuitenkin lähiaikoina tulossa teollisuuteen kehitetty muuntogeeninen peruna, Amflora. Ylitarkastaja Pitkäjärven mukaan gm-perunan hyväksyminen on kesken, sillä osa jäsenmaista katsoo, ettei se ole vielä markkinoille soveltuva tuote.

- Erityisesti arvostellaan gm-perunan sisältämän antibioottiresistenssigeenin mukanaoloa. EU:n tiukan hyväksymisseulan takia on vaikea ennustaa, milloin se tulee markkinoille.

Jos geeniperuna Amflora hyväksytään EU:ssa, voisi sen myötä tulla viljelyyn myös Suomen ensimmäinen muuntogeeninen kasvi. Joka tapauksessa tämä voisi toteutua vasta ensi vuosikymmenen puolella.

Yhdysvallat GM-viljelyn ykkösmaa

Ylivoimaisesti suurin gm-kasvien tuottaja on edelleen Yhdysvallat, jonka perässä tulevat Kanada, Argentiina, Brasilia, Kiina ja Intia.

Neljä pääkasvia ovat puolestaan soija, maissi, rapsi ja puuvilla, joiden gm-lajikkeita tuotetaan päätuotantomaissa jo huomattavasti enemmän kuin kasvien perinteisiä versioita. Ylitarkastaja Pitkäjärven mukaan tämä näkyy myös viennissä.

- Näiden kasvien osalta suurin osa kansainvälisestä viennistä on jo geenimuunneltua tuotantoa: 98 prosenttia vientiin päätyvästä soijasta on geenimuunneltua. Gm-maissin osuus viennistä on 80 prosenttia, gm-rapsin 73 prosenttia ja gm-puuvillan 57 prosenttia.

Gm-tekniikka herättää tunteita

Mielipiteet geenitekniikasta jakautuvat usein vahvasti puolesta tai vastaan. Tämän vuoden maaliskuussa julkistetun mielipidemittauksen mukaan valtaosa suomalaista vastustaa geenimanipulaation käyttöä viljelyssä. Eurobarometri-kyselyn mukaan vastustajia on 72 prosenttia ja kannattajia 19 prosenttia. Samalla 58 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä tietojaan geenimanipulaatiosta puutteellisena.

Viime syksynä geenituotteista heräsi Suomessa keskustelua sen jälkeen, kun lihantuottajat ilmoittivat siirtyvänsä muuntogeenisen maissin käyttöön varsinkin sianrehun osalta.

Ympäristöministeriön Pitkäjärvi sanoo kuitenkin, että kansalaiskeskustelua on käyty tähän mennessä vasta laimeasti ja paikoitellen. Osaltaan tämä johtuu hänen mielestään siitä, että suomalaiset suhtautuvat melko luottavaisesti uusiin teknologioihin ja viranomaisten toimintaan. Toinen syy voi olla se, että koko aihe koetaan vielä varsin etäiseksi.

- Jossain määrin meidän laimea keskustelukulttuurimme johtuu siitä, että asiaa ei koeta vielä käsillä olevaksi. Meillä ei ole omaa kokemusta gm-viljelystä eikä markkinoilla ole yhtään gm-tuotetta, joka menisi suoraan kuluttajien käyttöön. Keskustelu saa varmasti lisää pontta jos ja kun ensimmäinen varsinainen gm-tuote, esimerkiksi tämä teollisuusperuna tulee viljelyyn Suomessa, Pitkäjärvi toteaa.

Argumentteja puolesta ja vastaan

Geenitekniikan kannattajat vetoavat usein tuotannon tehostamiseen ja torjunta-aineiden tarpeen vähentymiseen. Kriittiset äänet korostavat puolestaan geenimuuntelun saattavan aiheuttaa odottamattomia seurauksia kasvien perimään ja ympäristöön.

- Ehkä suurimpana ongelmana pidetään sitä, että siirtogeeni leviää tavalla tai toisella muuhun ympäristöön, muihin kasveihin tai peltojen ulkopuolelle, sanoo ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi ympäristöministeriöstä.

Pitkäjärven mukaan maailmalla sekoittumista on jo tapahtunut ja gm-kasveja on levinnyt myös varsinaisten viljelysten ulkopuolelle. Hän korostaakin, että laajamittaisen gm-viljelyn mahdolliset vaikutukset pellon ulkopuolella tai sen läheisyydessä pitää selvittää riittävän hyvin.

- Rehellisyyden nimissä on sanottava, että nollaleviämistä ei pysty kukaan takamaan, jos lähdetään laajamittaiseen gm-viljelyyn niin kuin monissa maissa on tehty. Jossain määrin nämä kasvit tai niiden ominaisuudet tulevat leviämään peltojen ulkopuolelle väkisinkin, Pitkäjärvi sanoo.

Pitkäjärvi kuitenkin rauhoittelee kuluttajia sillä, että EU:ssa muuntogeenisten tuotteiden pääsyä markkinoille valvotaan tarkasti ja järjestelmään kuuluu sekin, että myös viljelyä seurataan huolella.

- Eurooppalainen hyväksymisjärjestelmä pyrkii selvittämään gm-kasveista ja niiden mahdollisista vaikutuksista muuhun ympäristöön mahdollisimman paljon. Lisäksi käytössä on myös seurantajärjestelmä, jossa tarkastellaan, miten kasvit käytännössä pelloilla toimivat. Jos havaitaan ongelmia, niihin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Euroopan yhteisön jäsenmaissa pohditaan parhaillaan myös sääntöjä erilaisten kasvien rinnakkaiselon varmistamiseksi. Tarkoituksena on luoda säännöt esimerkiksi suojaetäisyyksistä, jotta erilaiset tuotantomuodot voisivat esiintyä rinnakkain ilman sekoittumisvaaraa.

- Gm-viljelijän olisi sovitettava viljelynsä niin, ettei hän levitä kasveja esimerkiksi naapurinsa luomupellolle, Pitkäjärvi sanoo.

Suomessa gm-viljelyn rinnakkaiseloa koskeva lainsäädäntö on kehitteillä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Eduskuntakäsittelyyn lakialoite saattaa päästä jo tämän syksyn aikana.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.