Suomi varautunut pandemioihin paremmin kuin koskaan

Viime vappuaatto oli Huoltovarmuuskeskuksessa Kasarmitorin laidalla sähköistynyt. Maailman terveysjärjestö WHO oli nostanut sikainfluenssan takia hälytystasoaan, ja kulkutaudin syntymaassa viruksen pelottelemat meksikolaiset sulkeutuivat viikoksi koteihinsa.

Helsingissä Huoltovarmuuskeskus mietti sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa, mitä pandemian varalle tarvitaan.

Kasarmitorilta lähti sinä iltana tilaus. Siinä oli kahta eri influenssalääkettä satoja tuhansia kuureja. Näitä lääkkeitä ovat rekat rahdanneet eri puolille Suomea koko kesän.

- Jos joku maa on vapun jälkeen tilannut näitä lääkkeitä, niille ei ole voitu enää vahvistaa toimitusaikoja, vaan ne saavat lääkettä ehkä vuoden, puolentoista päästä, toteaa Huoltovarmuuskeskuksen valmiusasiamies Riku Juhola.

Influenssaviruslääke on tarkoitettu vaikean tautimuodon hoitoon sekä riskiryhmille. Kaikille suomalaisille on puolestaan tilattu rokote, jota odotellaan Suomeen syys-lokakuuksi.

Vapusta H1N1-virus on paljastunut odotettua vaarattomammaksi. Useimmat selviävätkin siitä kotihoidolla, ilman viruslääkettä.

Kriiseissä loppuvat antibiootit

Juholan mukaan Suomi ei ole koskaan aiemmin varautunut kulkutautia vastaan näin hyvin.

Uhkaavien kriisien seurauksia huoltovarmuudelle on ratkottu jo vuosikymmeniä. Kulkutaudista tuli etenkin sars-epidemian (2003) takia yksi todennäköisimmistä vihollisista.

Juholan tehtävänä on miettiä asiantuntijoiden kanssa kriisiajan lääkehuoltoa, eli mistä voisi tulla pulaa.

- Kaikkein kriittisimpiä ovat lääkkeet. Velvoitevarastossa on isojen kroonikkoryhmien lääkkeitä, mutta esimerkiksi diabeetikkojen määrä ei kasva yhtäkkiä. Antibiootit, infuusionesteet, anestesialääkkeet ovat niitä, joiden kulutus kriiseissä voi yhtäkkisesti kasvaa kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Suomesta on tulitikkujen ohella loppunut monen tavaran valmistus. Antibioottejakaan ei Suomessa valmisteta. Sen sijaan Sotilasapteekki voi polkaista käyntiin tiputuksessa annettavien infuusionesteiden tuotantolinjan. Tällä katetaan kuitenkin vain osa suonensisäisen lääkinnän tarpeesta.

- Leikkauskäsineillä ja infektioruiskuilla on paljon suuria valmistajia eri maanosissa, mutta monella lääkkeellä on vain yksi valmistaja, kuten influenssaviruslääke zanamivirillä.

Siksi tätä lääkettä jonotetaan nyt.

Varastot käyttäjien luona

Infuusioneste- tai antibioottipulaan Suomi on varautunut velvoittamalla maahantuojat varastoimaan niitä kymmenen kuukauden myyntiä vastaava määrä. Sen sijaan esimerkiksi anestesialääkkeitä niiden pitää varastoida kuuden kuukauden ja eläinlääkkeitä kolmen kuukauden edestä.

Sama laki velvoittaa sairaaloita ja terveyskeskuksia pitämään omia velvoitevarastojaan.

- Lääkevarastot ovat normaalivarastojen yhteydessä. Jos yksi varasto palaa, ei mene 80 prosenttia koko valtakunnan tavarasta.

Kun varastot ovat siellä missä käyttäjät, tavara niissä vaihtuu. Vanhempi otetaan käyttöön ja tuore jää tilalle.

Myös Huoltovarmuuskeskuksen sairaalatarvikevarastoja ylläpidetään isojen sairaalojen kanssa. Niillä tarvikkeilla suomalaiset laitetaan kriisiaikoina tiputukseen.

Sikainfluenssan vuoksi maakuntiin rahdattiin jo kesällä miljoonia kirurgisia maskeja ja hengityssuojaimia, ainakin seuraavan pandemian varalle. Vappuna tilatut viruslääkkeetkin voivat hyvällä onnella riittää sinne asti.

- Niiden päivämäärä riittää ainakin 5-7 vuoden päähän.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.