Suomi vastustaa suljettua puolustusydintä

Suomi vastustaa suunnitelmia rakentaa EU:n sisälle suljettu puolustusydin. Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli asiaa tänään ja totesi, että unionin puolustusyhteistyötä voidaan kehittää, mutta ei siten, että siitä syntyy ulkopuolisilta suljettu ryhmä.

Tämä linja oli voimassa jo edellisen hallituksen aikana ja edellisessä hallitustenvälisessä konferenssissa vuonna 2000.

Asian ovat tehneet ajankohtaiseksi konventin puolustusyhteistyötä koskevat ehdotukset sekä Ranskan, Saksan, Belgian ja Luxemburgin yhteinen puolustusyhteistyötä suunnitteleva kokous, joka järjestettiin eilen Brysselissä. Suomen hallituksen konventtiedustaja Teija Tiilikainen totesi, että eilen esitetty neljän maan suunnitelma on nykyisellään monella tavoin ongelmallinen.

"Ytimen pitää tukeutua yhteisiin pelisääntöihin"

Suomi katsoo, että puolustusyhteistyötä ei saisi alkaa rakentaa muuten kuin unionin puitteissa ja pelisäännöillä. Vaikeaksi asian tekee se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla ei tällä hetkellä sovelleta EU:n yleisiä joustavuussääntöjä, eli pelisääntöjä sille miten pienempi maaryhmä voi keskenään ryhtyä jollakin alueella syventämään yhteistyötään. Lähtökohta joustavuussäännöissä on kuitenkin, että yhteistyön aloittamisesta sovitaan yksimielisesti ja että yhteistyöhön liittyminen myöhemmin on mahdollista muillekin. Lisäksi yleiseksi lähtökohdaksi on sovittu, että mukana tulisi olla vähintään kahdeksan maata, eli yli puolet nykyisestä EU:sta.

- Ytimen pitää tukeutua yhteisiin instituutioihin ja yhteisiin pelisääntöihin. Se ei saa luoda itselleen omia toimielimiä ja omia sääntöjä. Se varmistaa, että unioni pysyy koossa, luetteli Tiilikainen.

Suomen osallistuminen ei Tiilikaisen mukaan näytä perustellulta, ainakaan sillä mallilla kuin eilisessä kokouksessa hahmoteltiin. Ensinnäkin puolustusytimen tarjoamien turvatakuiden sisältö on epäselvä eli ovatko "EU-liiton" takuut sen arvoiset, että liittoutumattomuudesta kannattaisi niiden takia luopua. Tähän asti turvatakuut Euroopassa ovat olleet Naton, eikä EU:lla ainakaan vielä ole minkäänlaista keskinäisen puolustuksen järjestelmää.

Turvatakuut EU:ssa, jotka koskevat vain osaa jäsenmaista, hämärtäisivät hänen mielestään ulkoista kuvaa unionista.

- Jos ei mennä Natoon, niin tuki tulee näiltä EU-kumppaneilta, sanoi Tiilikainen.

Lisäksi ytimen poliittinen suunta on avoin; onko ytimen päämäärä sama kuin EU:n yhteisellä ulko-ja turvallisuuspolitiikalla yleensä, vai alkaako se elää omaa elämäänsä? Tiilikainen arveli, että neljän maan kokous oli myös signaali, yhtä paljon kuin konkreettinen suunnittelutapaaminen. Sillä neljä maata halusivat viestittää konventille, että ellei puolustusyhteistyön syventämistä saada aikaan EU:ssa, voivat ne ryhtyä rakentamaan järjestelmää unionin ulkopuolella.

- Sillä on ehkä enemmän symbolinen merkitys kuin konkreettinen, hän sanoi.

Pienet laativat esitystä

Tiilikainen osallistuu vapun jälkeen kokoukseen, jossa EU:n pienet jäsenmaat ja pienet hakijamaat pyrkivät luomaan yhteisen linjauksen EU:n institutionaalisista muutoksista, joista tulevaisuuskonventin puheenjohtajisto on antanut kiistanalaisen luonnoksen. Tiilikaisen mukaan tämä maaryhmä ei pyri luomaan yhteistä linjanvetoa puolustuksesta, sillä siitä ei ole yhtä pitkälle meneviä yhteisiä näkemyksiä.

Pienet kuitenkin torjuvat käytännössä yksimielisesti konventin johdon esitykset, joiden nähdään korostavan suurten maiden asemaa pienten kustannuksella. Konventin puheenjohtajisto julkisti viime viikolla omat ehdotuksensa EU:n päätöksenteon uudistuksista. Ne herättivät välittömästi vastalauseiden myrskyn pienten maiden taholta. Yhteisellä vastauksella pyritään vahvistamaan pienten neuvotteluasemaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.