Susien kanta-arvio valmistuu loppuvuodesta – kaatolupia saatetaan lisätä

Luonnonvarakeskuksen tutkijan Jani Pellikan mukaan susien kaatokiintiöiden lisääminen on mahdollista.

Aiemmin kiintiöt ovat perustuneet käytännössä susilaumojen lukumäärään Suomessa. Vuoden vaihteessa voimaan astui kuitenkin uusi sudenhoitosuunnitelma, jossa kartoitetaan reviirikohtaisesti susilaumoja, jotka ovat elinvoimaisia eli niissä syntyy pentuja.

– Jos kanta on kasvanut ja meillä on näitä elinvoimaisia laumoja, johon tämä kannanhoidollinen metsästys nyt tämän kokeilun aikana voidaan kohdistaa, niin silloin se tarkoittaa lisää lupia, Pellikka sanoo MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa.

Karkea arvio susilaumojen määrästä valmistuu marras-joulukuussa. Se kuitenkin tarkentuu vasta, kun maassa on lunta tammi-helmikuussa. Ainakin viime vuosina susikanta näyttää kasvaneen.

– Viime vuotinen kanta-arvio oli reippaasti suurempi kuin edellisen vuoden arvio. Tämä ero selittyy osittain sillä, että susihavaintoja on ilmoitettu aiempaa aktiivisemmin ja tällä tavalla saatu tietoon laumoja, jotka muuten ovat kanta-arvioinnin katveessa. Mutta samaan aikaan pentuetuotto on parantunut joillakin alueilla, Pellikka kertoo.

Viime vuonna kaatolupa myönnettii 27 sudelle. Valitusten vuoksi kaikkia lupia ei kuitenkaan pantu täytäntöön.

20 koiraa suden suuhen tänä vuonna

Tarkkoja koirakuolemien määriä ei tiedetä, mutta Pellikan arvion mukaan tänä vuonna on kuollut jo 20–30 koiraa susien hyökkäyksissä. Viimeksi viime torstaina susi raateli metsästyksen aikana koiran Varpaisjärvellä Pohjois-Savossa.

Pellikka kuitenkin muistuttaa, että kohtaaminen susien kanssa on koirille vain yksi uhka muiden joukossa.

– Kun koiranomistajalta kysytään, että mitä muita riskitekijöitä heillä koiraansa liittyen on, niin jäihin uppoaminen, teitten ylittäminen, liikenneonnettomuudet ja muut onnettomuudet ovat tällaisia.

Monet kohtaamiset susien kanssa tapahtuvat metsästystilanteessa.

– Viime kädessä koirariskin määrittää se, että kauanko koira viettää aikaa vapaana metsässä susireviirillä ja varsinkin yöaikaan. Jos tällainen koiran vapaanaolo pystytään minimoimaan, niin tämä on jo osa sitä riskin hallintaa, Pellikka neuvoo.

Jos koiran kanssa metsästää, niin turvallisempaa on pitää koira hihnassa. Jos koiran päästää metsästyksen aikana vapaaksi, niin etukäteen kannattaa kartoittaa metsästysalueen susitilanne. 

– Se tapahtuu paikallisilta ihmisiltä kysymällä, jälkiä katsomalla ja entistä enemmän näitä uusia nettipalveluja hyödyntämällä. www.riistahavainnot.fi -sivustolta löytyy tälläkin hetkellä seitsemän pantasuden sijainnit ja kahden kuukauden aikana petoyhdyshenkilöiden tekemät susihavainnot. Netistä löytyy myös karttoja siitä, missä koiria on kuollut Suomessa viime vuosina, Pellikka kertoo.

Myös koiran omalla käyttäytymisellä voi olla vaikutusta riskiin.

– Osa koirista on jopa kiinnostunut sudesta, lähtee jäljittämään ja hakeutuu suden lähelle. Tämä on tietysti riskialtis tilanne koiralle. Koiran taipumukset pitää tuntea, mutta sen lisäksi tietysti sitten koiraa pidetään lähellä ja yritetään saada kiinni ennen kuin ilta pimenee, Pellikka kertoo.

Punkkia ja karhua pelätään enemmän

Luonnonvarakeskus on kartoittanut kyselytutkimuksilla ihmisten luontoon liittyviä pelkoja. Viime vuoden kyselyn perusteella suomalaiset pelkäävät sutta enemmän punkkia ja karhua.

Syynä saattaa olla muun muassa se, ettei susi ole tappanut Suomessa pitkään aikaan ihmistä. Jos suden kuitenkin kohtaa, terve varovaisuus on paikallaan.

– Perääntyisin paikalta. Useinmiten ja lähestulkoon aina se on se susi, joka on paljon arempi ja pakenee paikalta kyllä hyvin nopeasti. Äänen pitäminen ja perääntyminen kyllä riittää useimmiten, Pellikka sanoo.

Terve susi ei yleensä hyökkää ihmisen kimppuun. Esimerkiksi Venäjällä sattuneissa tapauksissa susi on Pellikan mukaan lähes poikkeuksetta sairastanut rabiesta tai muuta sairautta.

– Suomessa ei rabiesta ole tavattu koiraeläimillä 90-luvun jälkeen. 80-luvun lopulla taisivat olla viimeiset tapaukset, Pellikka kertoo.

Susien käyttäytyminen vaihtelee kuitenkin Pellikan mukaan huomattavasti. Toiset hakeutuvat pihapiireihin helpommin kuin toiset.

– Susilla, niin kuin ihmisilläkin, on iso kirjo erilaisia persoonallisuuden piirteitä. Toiset ovat uteliaampia, aktiivisempia ja jopa aggressiivisempia. Toiset taas ovat hyvin pelokkaita. 




Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.