Susijahdin onnistumisesta kiistellään - ministeriön mielestä johtopäätökset ennenaikaisia

Maaliskuun puolivälissä päättyneen kannanhoidollisen susijahdin onnistumisesta kiistellään. Metsästäjien mielestä jahti oli onnistunut, luontojärjestöjen mielestä ei. Maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Sami Niemen mielestä on ennenaikaista arvioida, onnistuiko jahti vai ei.

- Tässä vaiheessa on aikaista tehdä lopullista arvioita jahdin onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Siihen vaikuttavat monet tekijät, joista meillä ei ole vielä varmaa tietoa tai vahvaa havaintoa. Yksi tekijä on tietenkin saaliin rakenne ja lisääntyneiden aikuisten yksilöiden määrä eli jahdin ekologinen kestävyys. Toinen yhtä tärkeä tekijä on sosiaalinen kestävyys ja muutokset siinä. Saalin ikärakenteesta saadaan varma tieto, kun hammasnäytteet on analysoitu Yhdysvaltalaisessa laboratoriossa. Sosiaalisen kestävyyden osalta emme voi saada yhtä varmaa tietoa emmekä yhtä nopeasti. Muutokset näkyvät asteittain. Sen voin kuitenkin täältä ministeriöstä käsin todeta, että tämä talvi on ollut montaa aiempaa talvea rauhallisempi susitalvi, vaikka susia Suomen metsissä on huomattavasti aiempaa enemmän, kirjoittaa Sami Niemi riistapolitiikan uutisblogi Sarvessa.

Jahti käydään tarkasti läpi

Niemen mukaan jahti käydään myös tarkasti läpi metsästäjien kanssa.

- Me olemme edellyttäneet, että Riistakeskus käy kunkin luvansaajan kanssa yksityiskohtaisesti läpi, miten jahti eteni ja missä olosuhteissa kaadot tapahtuivat. Erityisesti meitä kiinnostaa se, miksi kolme pantasutta tuli ammutuksi. Tämän jälkeen käymme kokonaisuuden riistakeskuksen ja luonnonvarakeskuksen kanssa läpi ja teemme johtopäätökset metsästyksen onnistumisista ja epäonnistumisista. Ennen sitä ei tuomiota jahdista kannata antaa.

Luvista valittanut Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry on sitä mieltä, että jo nyt voi sanoa jahdin epäonnistuneen.

- Ei kai sitä onnistuneeksi voi sanoa, kun jahdissa kaatui kolme pantasutta ja yksi alfanaaras, huomauttaa Tapiola ry:n varapuheenjohtaja Leena Iivonen.

Metsästyksen ajankohta keskusteluttaa

Sami Niemi perustelee ministeriön kiirettä kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen sosiaalisella kestävyydellä.

- Juuri sosiaalisen kestävyyden varmistamiseksi me ministeriössä päätimme sallia kannanhoidollisen metsästyksen jo tänä talvena, vaikka ymmärsimme aikatauluhaasteet. Susikanta-arvion julkistamisen jälkeen teimme tilannearvion, jonka mukaan susikannan voimakas kasvu tulisi aiheuttamaan susikonfliktin merkittävän kärjistymisen, mikäli kannanhoidollista metsästystä ei jo kuluvana talvena sallittaisi. Katsoimme lisäksi, että riski salametsästyksen voimistumiseen olisi myös todellinen, perustelee Niemi blogissa.

Luonnonsuojelijoiden mielestä jahti olisi pitänyt siirtää syksyyn.

- Ei se voi olla muutamasta kuukaudesta kiinni. Nyt oltiin liikkeellä lisääntymisaikaan. Syksy olisi ollut huomattavasti parempi aika kannanhoidolliselle metsästykselle. Siihen mennessä olisi ehditty selvittää perusteellisesti reviirirajat ja reviireillä olevien susien määrä, sanoo Leena Iivonen.

Ministeriö ihmettelee valituksia

Sami Niemen mukaan oli odotettua, että luontojärjestöt valittavat luvista. Sen sijaan hän ihmettelee, että useamman valituksen takana oli sama taho.

- Useamman valituksen taustalla oli viime vuoden marraskuussa perustettu uusi Pohjois-Hämeessä kotipaikkaa pitävä luonnonsuojeluyhdistys. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa valittajana oli paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. Tosin näissäkin tapauksissa valituspohja oli sama. Pohjois-Hämeestä käsin valitettiin siis Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Oulun, ja Kainuun alueiden päätöksistä. Valittajan alueellisuuden ja paikallisuuden vaatimus on myös koetuksella, kun kävi ilmi, että yhdistys kauppaa osuuksia valituksiinsa netissä kenelle tahansa. Nämä virtuaalivalitukset antavat siis esimerkiksi helsinkiläiselle mahdollisuuden olla mukana pohjois-hämäläisen yhdistyksen Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueille myönnettyjä poikkeuslupia koskevissa valituksissa. Kaikkeen sitä tässä susiasiassa törmää: etäalueellisuudesta virtuaalipaikallisuuteen, kirjoittaa Niemi.

Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola kiistää kritiikin.

- Ensinnäkin valitukset tehtiin jo ennen kuin aloitimme valitusten nettikaupan. Toiseksi meillä on kaksi alueellista yhdistystä, toinen Hämeessä ja toinen Kainuussa. Hämeen yhdistys valitti Länsi-Suomen luvista ja Kainuun yhdistys Kainuun luvista. Meidän lisäksemme luvista valittivat myös Luonto-Liiton ja Suomen luonnonsujeluliiton piirijärjestöt eli alueelliset tahot, huomauttaa Iivonen.

Politiikkaa vai oikeutta?

Niemen mielestä menettely uhkaa luvansaajien ja susialueen asukkaiden oikeussuojaa.

- Meille oli yllätys, että tätä valitusoikeutta käytettiin niinkin laajasti ja systemaattisesti, että kyse näytti olevan sittenkin politiikan tekemisestä kuin oikeussuojan hakemisesta. Lopputuloksena oli, että etäalueellisuus ja virtuaalipaikallisuus asettivat luvansaajien ja susialueella asuvien oikeussuojan kyseenalaiseksi.

- Ei meistä kukaan ole poliittisessa toiminnassa aktiivisesti mukana eli ei tehdä politiikkaa. Sinänsä emme vastusta susien kannanhoidollista metsästystä, jos se kohdennetaan nuoriin yksilöihin ja toteutetaan oikeaan aikaan vuodesta. Uusi sudenhoitosuunnitelmakin on hyvä, kunhan se toteutetaan kokonaisuudessaan, puolustautuu Leena Iivonen.

 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.