Suurtutkimus kännykän vaaroista ei ole saanut rahoitusta Suomessa

Suomessa ei ole löytynyt rahoitusta kännyköiden vaaroja selvittävälle suurtutkimukselle.

Säteilyturvakeskuksen oli tarkoitus aloittaa vuonna 2006 Maailman terveysjärjestö WHO:n alulle panema kansainvälinen seurantatutkimus kännyköiden terveysvaaroista. Cosmos-nimellä kulkeva tutkimus on tähän mennessä maailman laajin kännyköiden yhteyttä eri sairauksiin selvittävä hanke.

Muissa tutkimuksessa mukana olevissa maissa eli Ruotsissa, Tanskassa, Hollannissa ja Britanniassa tutkimukselle on löydetty rahoittajat, ja sen tekeminen on aloitettu tai aloitetaan lähiaikoina. Suomessa Cosmos ei ole kuitenkaan edennyt pilottitutkimusta pidemmälle rahoituksen puuttuessa.

Säteilyturvakeskuksen epidemiologisen laboratorion johtajan Päivi Kurttion mukaan rahoitusta on tuloksetta haettu Suomen Akatemialta, Emil Aaltosen säätiöltä ja kahdesti sosiaali- ja terveysministeriöltä. Kurttio pitää tilannetta erikoisena varsinkin siksi, että muissa maissa samalle tutkimukselle on löydetty rahoittajat.

- Suomi on tässä nyt vähän jälkijunassa, Kurttio pohtii.

Neuvotteluja operaattoreiden ja Nokian kanssa

Kurttion mukaan Ruotsissa tutkimus on saanut rahoitusta matkapuhelinoperaattoreilta ja Suomen Akatemiaa vastaavalta Vetenskapsrådetilta. Britanniassa tutkimukselle on myönnetty rahaa terveysministeriöltä ja operaattoreilta. Myös Tanskassa rahoitusta on saatu valtiolta.

Säteilyturvakeskus neuvottelee tällä hetkellä yhteistyöstä muun muassa operaattoreiden ja Nokian kanssa.

- Emme tietenkään voi tehdä tutkimusta suoraan teollisuudelle, jotta tutkimus olisi riippumaton. Operaattoreilta toivomme etenkin työpanosta, eli että saisimme tutkittavat heidän asiakasrekistereidensä avulla. Nokian kanssa on neuvoteltu, ja joskus sieltä on saatu vihreää valoa ja joskus vähän eri väristä, Kurttio muotoilee.

Suomessa toteutettavassa osuudessa olisi tarkoitus seurata tuhansien suomalaisten kännykän käyttöä ja terveyttä yli kymmenen vuoden ajan.

Aikaisemmissa tutkimuksissa ongelmaksi ovat muodostuneet juuri liian pienet otokset ja lyhyet seuranta-ajat. Cosmos eroaa aikaisemmista tutkimuksista myös siten, että siinä tutkitaan kännykän yhteyttä kaikkiin sairauksiin, ei vain syöpiin.

Budjetiksi on laskettu vajaat 400 000 euroa vuodessa ensimmäisen neljän vuoden ajan. Kurttio uskoo, että tutkimuksen pitkä kesto voi pelottaa rahoittajia.

- Toisaalta sekin on mahdollista, että rahoittajat eivät kiinnostu, koska mitään kovin hälyttäviä tuloksia ei ole aikaisemmista pienemmistä tutkimuksista saatu.

Rahoitusongelmat yleisiä muillakin aloilla

Kännyköiden terveyshaittoja selvittäneitä tutkimusohjelmia vetänyt professori Jukka Juutilainen Kuopion yliopistosta myöntää, että tutkimusrahoituksen saaminen on aina ongelmallista. Hän ei kuitenkaan usko, että kännyköiden vaaroja selvittävään tutkimukseen olisi muita vaikeampaa saada rahoitusta.

- Joskus rahoitusta ei saa, vaikka alueella olisikin tiedon tarvetta.

Juutilaisen vetämät tutkimukset ovat saaneet rahoitusta EU:lta ja Tekesiltä.

Tähän mennessä tutkimuksia on tehty pääasiassa eläinkokeilla, soluviljelmillä sekä laboratorioissa koehenkilöiden kanssa. Juutilaisen mukaan kännykänkäyttäjillä tehtävä seurantatutkimus olisi tervetullut.

- Toteutuessaan Cosmoksesta voidaan saada vastauksia, joita voi pitää luotettavampina, kuin aikaisempia kännykän käyttäjien sairauksia selvittäneiden tutkimusten tuloksia, Juutilainen sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.