Syksyn ampumatilastot poikkeuksellisen synkkiä

Kuluva syksy vaikuttaisi perhesurmien ja erilaisten ampumatapausten osalta poikkeuksellisen synkältä.

Syys-lokakuussa ainakin 21 ihmistä kuoli ampuma-aseilla tehtyihin surmiin tai itsemurhiin. Erilaisia uhkailuja, ammuskeluita ja haavoittumisia uutisoitiin ainakin kahdeksan kertaa.

Oulun perhesurma vaati neljän ihmisen hengen, Helsingin ja Porvoon pariskuntakuolemat kumpainenkin kaksi. Kouvolassa ammuttiin aamuöiselle kadulle 26-vuotias mies. Ylä-Savon syrjäisellä metsästyskämpällä mies ampui toisen.

Yksinään Kauhajoen kouluammuskelussa kuoli yksitoista.

Viimeksi lokakuussa miestä ammuttiin päähän ravintolassa Askolassa. Hän loukkaantui vakavasti.

Syksylle on osunut suma

Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Kari Tolvanen toppuuttelee arvailuja ja sanoo, etteivät ampuma-aserikokset ainakaan hänen 25-vuotisen tuntumansa perusteella olisi nyt merkittävästi lisääntyneet.

- Ennemminkin tähän on osunut tällainen piikki, josta on myös uutisoitu runsaasti. Edelleen puhuisin niin perhesurmien kuin ampumatapaustenkin kohdalla vain yksittäistapauksista, Tolvanen sanoo.

Ainakaan Helsingissä ei Tolvasen mukaan ole havaittavissa mitään selvää ampumatapausten lisääntymistä. Koko maan osalta kaikki rikostilastot valmistuvat vasta selvällä viiveellä.

Murha-itsemurhiin sanomalehdistössä perehtynyt tutkija Minna Nikunen Tampereen yliopistosta sanoo, etteivät perhesurmatkaan ole pitkän aikavälin tarkastelussa lisääntyneet. Syksyyn vain näyttäisi osuneen jonkinlainen suma.

Henkirikoksia, joissa puoliso tappaa ensin perheensä ja sen jälkeen itseensä, tapahtuu Nikusen mukaan kuudesta seitsemään vuodessa.

Teräase on edelleen yleisin

Tarkkoja tilastoja henkirikosten tekotavoista on vaikea saada, sillä niitä ei lasketa poliisin tilastoihin erikseen.

Ylikomisario Lars Henriksson keskusrikospoliisista kuitenkin tietää, että 1990-luvulla surmien tekotapoja tilastoitiin kokeellisesti kolmen vuoden ajan.

- Niiden perusteella surmista noin puolet tehtiin teräaseella, neljäsosa ampuma-aseilla ja neljäsosa kaikilla muilla keinoin, mitä ihmismieleen tulla saattaa. Uskoisin, että teräase on edelleen se hallitsevin surmaväline, Henriksson uumoilee.

Myös väkivaltarikosyksikön johtaja Tolvanen luonnehtii teräasetta suomalaiskansalliseksi ykköstekovälineeksi.

Henkirikokset vain hienoisessa kasvussa

Henkirikokset näyttäisivät tilastojen mukaan olevan hienoisessa kasvussa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan henkirikosten määrä oli tasaisessa laskussa 1990-luvun puolivälistä alkaen, mutta kääntyi hienoiseen nousuun vuonna 2007.

Vuoden 2008 ennakkotietojen mukaan kasvu jatkuisi edelleen.

Rikosylikomisario Tolvanen varoittaa kuitenkin tekemästä luvuista liian yksioikoisia päätelmiä. Vaikka uhriluku tilastollisesti kasvaisikin, tapausten määrä ei välttämättä nouse samassa suhteessa.

- Tässä on syytä muistaa, että kyse on edelleen hyvin pienistä luvuista, noin 100-150 uhrista vuodessa. Useamman hengen vaatineet surmatyöt heijastuvat silloin selvästi tilastoihin, Tolvanen muistuttaa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.