Syksyn ylioppilaita hylätään kevättä enemmän

Syksyn uudet ylioppilaat painavat valkolakit päähänsä huomenna. Lakki jää kuitenkin saamatta karkeasti joka viidenneltä (hylättyjä 18,22%) sitä tänä syksynä tavoitelleelta. Määrä on iso, varsinkin kun sitä vertaa keväällä hylättyjen määrään. Viime keväänä kokelaista hylättiin 5,73%. Suuruusluokka on sama myös aiempina vuosina: syksyllä hylkäysprosentti pyörii kahdenkymmenen tuntumassa, kun keväisin juhlat jäävät pitämättä vain viideltä prosentilta kokelaista.

Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan syy syksyn koviin hylkäysmääriin löytyy kevään epäonnistujista. Moni keväällä pakollisessa kokeessa epäonnistuneista kokelaista uusii lakkinsa tiellä ollutta koetta seuraavana syksynä. Keväällä aiemmin epäonnistuneita ei ole suhteessa niin paljon kuin syksyisin.

– Aiemminhan syksyn koe oli varattu pelkästään kevään kokeessa epäonnistuneille. Kun vuonna 1996 tutkintoa uudistettiin, niin sen myötä ylioppilastutkintonsa on voinut jo lähtökohtaisesti koota syksyllä, kertoo aktuaari Alex Hellsten ylioppilastutkintolautakunnasta.

Hankala aine kompastuskivenä

Yhden kortin varaan pelaaminen syksyisin näkyy Hellstenin mukaan korkeana kokelaiden hylkäysprosenttina. Vaikka yksittäisissä kokeissa arvostelu ei ole sen tiukempaa tai löysempää kuin keväisinkään, eikä hylättyjä arvosanoja yksittäisissä kokeissa jaeta kevättä enemmän, on moni kokelas uusimassa vain yhtä tai paria epäonnistunutta koettaan. Tämä on monesti kokelaalle hankala aine ja kompastuskivi tutkinnon saamisen tiellä.

– Mitään yksittäistä ainetta, jossa epäonnistutaan muita useammin, ei ole olemassa, aktuaari Hellsten vakuuttaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.