SYL ja tutkija: "Opiskelijat eivät lorvi yliopistoissa"

Tutkija ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL tyrmäävät näkemyksen, jonka mukaan työurat alkavat myöhään siksi, että yliopistoissa lorvitaan.

Eläkeneuvotteluita STT:lle kommentoinut EK:n pääneuvottelija Vesa Rantahalvari sanoi, että 28-vuotiaana valmistumisensa jälkeen työelämässä aloittavat saavat syyttää itseään mahdollisesta heikommasta eläkekertymästä.  

– Opiskelijat eivät ole työmarkkinoiden ulkopuolella. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista puolet on keskimääräisenä päivänä töissä, erikoistutkija Simo Aho Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta muistuttaa.  

Ahon mukaan opiskeluiden viivästyminen johtuu osittain työssäkäymisestä, mutta siihen on myös monia muita syitä. Sen takia hän ei pidä tilannetta kansantaloudellisesti ongelmallisena, koska työssäkäymisen ja opiskelun yhdistäminen ei lyhennä elinikäistä työuraa.

"Opiskelijat eivät ole työmarkkinoiden ulkopuolella. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijoista puolet on keskimääräisenä päivänä töissä."

Erikoistutkija Simo Aho, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus

SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen viittaa Eläketurvakeskuksen syksyllä ilmestyvään tutkimukseen. Sen mukaan suomalaismaistereiden keskimääräinen opiskeluaika on 5–5,5 vuotta ja valmistuessaan opiskelijoilla on työuraa takana kolmesta seitsemään vuotta.

Kuosmasen mukaan opintotuki ei riitä elämiseen, joten opiskelijat ovat jo nyt pakotettuja työmarkkinoille.

– Jos kestävyysvajetta halutaan torjua, opiskelijoiden työssäkäynnin rajoittaminen tai opiskeluaikojen nopeuttaminen eivät ole ensisijaisia keinoja, Aho arvioi.  

Työmarkkinat vaikuttavat opiskeluaikaan  

Ahon mukaan opiskeluajat vaihtelevat hieman työmarkkinatilanteen mukaan. Jos töitä ei ole, opiskelijat venyttävät valmistumistaan.

"Korkeakouluissa pitäisi selvittää opiskelijoiden tilanne ja tarjota tukea. Nyt kukaan ei hirveästi tiedä, onko taustalla esimerkiksi masennusta tai stressiä."

SYL:n puheenjohtaja Piia Kuosmanen 

– Työmarkkinoilla valmistumassa oleva näyttää paremmalta kuin työtön, Aho sanoo.  

Korkeakoulujen kirjoilla roikkuu työssäkäyviä opiskelijoita, jotka suorittavat opintojaan hiljalleen tai välillä eivät ollenkaan. Kuosmasen mukaan he voivat olla ongelma oppilaitoksille, jos ne eivät tiedä, montako ihmistä luennoille tai kurssille on tulossa.  

– Korkeakouluissa pitäisi selvittää opiskelijoiden tilanne ja tarjota tukea. Nyt kukaan ei hirveästi tiedä, onko taustalla esimerkiksi masennusta tai stressiä, Kuosmanen sanoo

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.