Syljeskelyä ja päälle käymistä: Maahanmuuttajien häirintä yleistä – kohdistuu myös lapsiin

Helsingin poliisi on kiinnittänyt huomiota maahanmuuttajien turvattomuuteen ja tiukentuneeseen ilmapiiriin. Lapsille se on traumaattista, viranomainen muistuttaa. Poliisi pitää ongelmallisena myös sitä, että maahanmuuttajilla on korkea kynnys ilmoittaa häirinnästä viranomaisille. 

Kuinka paljon poliisille tulee ilmoituksia maahanmuuttajiin kohdistuvasta häirinnästä?

– Niitä tulee todella vähän. Se johtuu siitä, että kynnys ilmoittaa heihin kohdistuneesta rikollisuudesta tai häirinnästä on heillä korkea, kertoo ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisilaitokselta.

Miksi kynnys on korkea?

– Yksi syy on se, että välttämättä luottamus poliisia ja muita viranomaisia kohtaan ei ole niin korkea, että he uskoisivat, että rikosilmoitus johtaisi mihinkään.

Miksi luottamus poliisiin ei ole korkealla tasolla?

– Monet sellaiset, jotka kohtaavat arkipäivässään rasismia, ovat tulleet maista, joissa poliisitoiminnan luotto on erittäin heikkoa. Ja kun he ovat tulleet Suomeen, voi olla, että heillä on samat ajatukset vielä täällä. Vaikkakin ylipäänsä Suomessa poliisiin luotetaan erittäin paljon.

Kuinka yleistä maahanmuuttajiin kohdistuva häirintä on?

– Tutkimusten mukaan se on aika suurta. 2013 julkaistiin Somalit Helsingissä -tutkimus. Sen mukaan se on arkipäivää ja jopa niin, että Euroopan pääkaupungeista tätä tapahtuu Helsingissä eniten.

Millaista tämä häirintä pääsääntöisesti on?

– Rasistista huutelua tai jopa päälle sylkemistä tai jopa päälle käymistä.

Ja siltikään näistä ei ilmoiteta poliisille?

– Kynnys ilmoittaa on hyvinkin korkea. Huomasimme muutama vuosi sitten, että suhteet maahanmuuttajayhteisöihin eivät välttämättä ole niin hyvällä tasolla kuin voisivat olla.

– Me emme oikeasti tienneet, mitä heidän yhteisöissään tapahtuu ja millaisia ongelmia he arjessa kohtaa. Ryhdyimme tekemään heidän kanssaan järjestelmällistä yhteistyötä. Yritämme osallistaa heitä ratkomaan niitä ongelmia, jotta luottamus viranomaisiin tulee aidosti. 

Millaisia hedelmiä yhteistyö on kantanut?

– Se on ollut tosi rohkaisevaa. Luottamus tulee yhdessä tekemisen kautta. Ja olemme päässeet sisälle maahanmuuttajataustaisiin yhteisöihin. Ja sitä kautta luottamus on puolin jos toisin selkeästi lisääntynyt. 

Sain yhteydenoton suomalaistaustaiselta henkilöltä, joka oli Helsingin Islam-keskuksessa Pasilassa työasioissa. Hän näki, kun sisään tuli suomalaistaustainen päihtynyt mies, joka huusi ja sylki lasten päälle. Kuinka ongelmallisena pidät tällaista toimintaa?

– Ei se millään lailla ole ihmiskäyttäytymistä. Pidän huolestuttavana sitä, että ihmisiä kohdellaan siten, että syljetään päälle. Jokainen voi kuvitella, että se on traumaattista. Kyseessähän ovat monta kertaa lapset, jotka ovat supisuomalaisia, Suomessa syntyneitä ja jopa toisen polven suomalaisia. Mutta voi olla, että ihonväri kiihottaa joitakin ihmisiä käyttäytymään tällä lailla. 

Onko tällaisia ihmisiä yhä enemmän?

– Tuntuu, että vihapuheet sekä sosiaalisessa mediassa että kadulla ovat lisääntyneet. Kyllä se ainakin maahanmuuttajayhteisöjen kertoman mukaan on yleistynyt paljonkin. Nykyinen ilmapiiri on sen kaltainen, että maahanmuuttajia kohtaan käyttäydytään huonosti. Ilmapiiri on tiukentunut. Mutta minulla on se usko, että tilanne kääntyy pikkuhiljaa parempaan suuntaan ja ymmärretään, että suhtautumaan myöskin erilaisuutta. 

Miten poliisi puuttuu tilanteeseen?

– Ryhdymme suhtautumaan vihapuheeseen tiukemmin. Puutumme ylilyönteihin ja saatetaan ne rikosprosessiin arvioitavaksi. 

Puuttuuko ympäristö häirintätilanteisiin?

– Kehottaisin puuttumaan ilman muuta, jos huomataan, että jotakuta kohdellaan kaltoin. Tietenkin pitää arvioida omat kyvyt eli pystyykö siihen puuttumaan.

Eräs koulukunta sanoo, että hiljaisuudella heidät unohdetaan. Meneekö se näin?

– En usko. Kyllä iso ongelma on tietysti ne hiljaiset, jotka hyväksyvät tällaisen käyttäytymisen. Yleensä napakka puuttuminen tilanteeseen laukaisee tilanteen parhain päin. 

Miltä tulevaisuus näyttää pääkaupunkiseudulla?

– Tiedämme jo, että 90 prosenttia maahanmuutosta keskittyy pääkaupunkiseudulle. Tiedämme myös, että seuraavien vuosikymmenten aikana Helsingin väkiluku tulee kasvamaan yli sadallatuhannella ihmisellä ja tästä suurin osa on maahanmuuttoa. Kyllä meidän täytyy ottaa tämä erilaisuuden hyväksyminen vakavasti ja tehdä töitä sen eteen, että Helsingistä tulee tasa-arvoinen ja suvaitsevainen kaupunki, ylikomisario Taponen päättää. 

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.