Suomalaisviranomaiset valitsevat syyrialaispakolaisia Jordaniassa

Pientä linja-autojen odotushallia muistuttavassa salissa istuu muutama väsyneen oloinen perhe. Lapset kirmaavat ympäriinsä, Heidän äänensä kimpoilevat kivisestä lattiasta.

Yksi uhri on tragedia, miljoona on tilasto. Nämä hirmuhallitsija Josif Staliniin liitetyt sanat uhkaavat jättää Syyrian ja syyrialaisten kärsimykset valtavien lukujen taakse - yhä kasvaviksi tilastoiksi.

150 000 kuollutta, yhdeksän miljoonaa maan sisäistä tai rajat ylitänyttä pakolaista. Puolet 22 miljoonasta syyrialaisesta elää köyhyysrajan alapuolella. Ja niin edelleen. Itsekin tulee tarttuneeksi helposti lukuihin. Niitä kysytään kaikilta. Luvut ovat konkreettisia, mutta persoonattoman betonisia.

Syyrian naapurimaa Jordania on ollut pitkään kovilla pakolaisvyöryn alla. Täällä voi puhua vyörystä, ei vain virrasta.

Luvun takana on aina yhden ihmisen ja hänen lähiomaistensa kohtalot.

Itäisessä Ammanissa asuu paljon syyrialaisia, koska vuokrat ovat siellä huokeampia kuin pääkaupungin monessa muussa osassa.

Sen yhden kujan päässä sijaitsevassa Unicefin tukemassa epävirallisessa koulukeskuksessa saavat oppia koulunsa pakosta kesken jättäneet. Isä ja äiti joutuivat pakenemaan, lasten kaverit ja leikkipaikat jäivät.

Vartunemmilla sota on vienyt kalliita vuosia pulpetin ääressä.

Nuorilla on unelmia. Lääkäri, tiedemies. Toivon sydämestä että heistä ei tule kadotettua sukupolvea.

Luokissa opetetaan niin tietokoneen käyttöä, englantia, matematiikkaa kuin arabiaa. Pihalla pojat opiskelevat maanviljelyä, kasvattavat linssejä ja muita paikallisia perinteisiä herkkukasveja. Pieni kasvimaa oli erään oppilaan oma idea.

Koulun johtaja Sabah Halasa esittelee toimistonsa seinällä olevia

tauluja: kuurojen oppilaiden maalaamia. Koulun kuorossa laulaa yksi kuuro, toinen on mukana näytelmässä.

Yksi sisäseinistä elää kirkkaissa väreissä. Sitä maalaa siveltimellä hiljainen mies. Hän on irakilainen teatteriohjaaja, minulle sanotaan.

17-vuotias Nuri (nimi muutettu) oli rohkeasti tarjoutunut haastateltavaksi kertomaan elämästään ja haaveistaan. Tätä tarinaa on kuitenkin vaikea laittaa tv-juttuun, koska Nuri vetätyi viime hetkellä.

Hänen setänsä on virunut hallituksen vankilassa Syyriassa vuoden päivät. Vuoteen hänestä ei ole kuulunut mitään. Esiintyminen tv:ssä voisi tarkoittaa sedälle huonoa, jos pahinta ei ole vielä tapahtunut.

Olisin niin halunnut kuulla, mitä eteläisestä Syyriasta kotoisin ollut teinityttö haluaa isona. Pojat haaveilivat minulle noista tiedemieshommista.

Maailma heillä kaikilla on hajonnut. Kotiin ei pääse, on kasvettava aikuiseksi toisten mailla, toisten autettavana. Mutta onneksi on niitä toisia, jotka välittävät, luvuista huolimatta.

Janne Hopsu / MTV Uutiset

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on esittänyt heitä Suomen viranomaisille osana tämän vuoden pakolaiskiintiötä. Syyriasta tulee Suomeen tänä vuonna 500 pakolaista. Heistä 300 tulee aiemmin sovitun 750 kiintiöpakolaisen lisäksi.

Jordanian pääkaupungissa Ammanissa on parhaillaan Maahanmuuttoviraston, Suojelupoliisin ja kuntien edustajia haastattelemassa pakolaisia. Prosessi kestää reilut kaksi viikkoa.

Yhtä perhettä haastatellaan keskimäärin puolitoista tuntia.

Tämän lisäksi pakolaiset saavat annoksen perustietoutta Suomesta.

- Meille myös kerrottiin kotiuttamisohjelmasta, oikeuksistamme ja velvollisuuksistamme, toteaa kahden tyttären isä Muallem Muhammad Said Balish, joka joutui jättämään perheineen kotiseutunsa Homsin kaksi ja puoli vuota sitten.

Pakolaisilta kysytään muun muassa miksi he lähtivät Syyriasta, miksi haluavat pois Jordaniasta ja nimenomaan Suomeen.

- En valinnut Suomea, (UNHCR) kysy meiltä haluammeko sinne, hän toteaa. Said Balish on ammatiltaan kokki. Jos Suomesta ei keitiöhommia löydy, hän sanoo olevansa täysin valmis tekemään muutakin.

Said Balish pitää Suomea toisena kotimaanaan, mutta juuret ovat Syyriassa. Paluu sinne on mahdollista ehkä kymmenen vuoden päästä. 

Sota jatkuu ja infrastruktuuri on hajalla.

Suomalaisviranomaiset pitävät Ammanissa matalaa profiilia. Muutaman tunnin odottelun jälkeen Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n tiloissa he avaavat sanaisen arkkunsa.

- Henkilöt ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, ovat uudelleensijoituksen tarpeessa, sitten arvioidaan kotoutumismahdollisuudet, ja katsotaan ettei ole yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liityviä asioita, listaa ylitarkastaja Monica Harju Maahanmuuttovirastosta.

Hastateltaviksi on esitetty pakolaisperheitä, ei yksittäisiä henkilöitä. Harvalla hastateltavista on sukulaisia Suomessa. 

Syyrialaisten määrä Suomessa on hyvin pieni länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna.

Nyt haastateltavat pakolaiset saapunevat Suomeen alkusyksystä.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.