Syysmyrskyt maksoivat sähköyhtiöille 11 miljoonaa euroa

Syksyn myrskyt aiheuttivat sähköyhtiöille yli 11 miljoonan euron kustannukset.

Palomies puussa

Viime marraskuussa riehuneet Janika- ja Pyry-myrskyt aiheuttivat sähköyhtiöille vähintään 11 miljoonan euron (n. 63 Mmk) korjauskustannukset. Sähköenergialiitto Senerin ja Energia-alan Keskusliiton Finergyn jäsenistöilleen suunnatun kyselyn mukaan myrskyvaurioita kokeneiden sähköyhtiöiden asiakkaista keskimäärin 37 prosentilla sähkönsaanti keskeytyi. Pahimmin myrskytuhoista kärsineiden yhtiöiden alueilla jopa yli 90 prosenttia asiakkaista jäi ilman sähköä.

Suurin osa asiakkaita kohdanneista keskeytyksistä (noin 670 000) kesti alle tai korkeintaan 12 tuntia, näistä alle kolmen tunnin keskeytyksiä rekisteröitiin runsaat 360 000. Yli vuorokauden kestäneistä sähkökatkoista saatiin ilmoituksia noin 55 000, joista 80 prosenttia kesti 1-2 vuorokautta. Yli viisi vuorokautta sähköttä joutui olemaan reilut 1 600 asiakasta.

Vikoja keskijänniteverkossa oli noin 10 000 ja linjoille kaatuneita puita reilut 30 000, pienjänniteverkossa vikoja oli 23 000 ja puita kaatui linjoille 60 000. Keskijänniteverkkoa jouduttiin rakentamaan uudelleen 36 kilometriä, pienjänniteverkkoa yli 100 kilometriä.

Myrskyvaurioiden raivauksissa ja korjauksissa sähköyhtiöt nojasivat paljolti omaan henkilöstöön ja kalustoon, mutta myös verkkourakointiyhtiöitä käytettiin lähes samassa mitassa. Sähköyhtiöiden omasta henkilöstöstä vajaat 1 400 osallistui myrskytöihin, verkkourakointiyhtiöistä reilut 1 100. Pelkästään Senerin kyselyn perusteella saatu jako osoitti oman henkilöstön käytön olleen suhteellisesti selvästi suurempaa (61% käytetyistä henkilöresursseista).

Muiden ryhmien (556 henkilöä) kuten metsureiden, maanviljelijöiden ja palokuntien apua käytettiin lähinnä raivaustöissä. Tapaturmia sattui yhteensä 14, joista yksi oli sähkötapaturma. Tapaturmat eivät olleet vakavia, vaikka raivaus- ja korjaustyöolosuhteet olivat erittäin hankalat.

Senerin tammikuussa tekemään kyselyyn vastasi yhteensä 50 sähköyhtiötä, joista 35 oli kokenut myrskyvaurioita. Finergyn kyselyyn vastasi Janika-myrskyn osalta 12 yhtiötä ja Pyry-myrskyn osalta 5 yhtiötä. Yhtiöiden viestintävalmiudet puntariin

Sener tiedusteli oman kyselynsä yhteydessä myös yhtiöiden viestintävalmiuksista yleensä ja erityisesti kriisitilanteissa. Tiedustelu paljasti, että viestintävalmiuksissa on kehittämisen varaa.

Yli kahdella kolmasosalla vastanneista yhtiöistä on varautumissuunnitelma kriisitilanteisiin, näistä 8 prosentilla se sisältyy viestintäsuunnitelmaan. 12 prosenttia yhtiöistä käytti suunnitelmaa myrskyjen aikana. Tämä osoittaa, että myrskyjen aiheuttamia ongelmia ei ole mielletty kriisinomaisiksi tilanteiksi.

Noin kolmannes yhtiöistä otti myrskyjen aikana puhelimitse yhteyttä alueensa viestimiin ja vajaa kolmannes myös myrskyjen jälkeen, mutta 40 prosenttia ei ottanut yhteyttä lainkaan. Alueen tiedotusvälineistä soitettiin puolestaan 90 prosenttiin vastanneista yhtiöistä, valtakunnallisistakin medioista lähes 70 prosenttiin yhtiöistä.

Tiedottamisessaan sähköyhtiöt ovat omaksuneet sähköpostin käytön hyvin: kaksi kolmannesta käyttää sitä tiedotteiden lähettämisessä. Faksia käytetään kuitenkin vielä rinnan sähköpostin ja se onkin vielä yleisin tiedotteiden lähettämisväline (70%).

Senerin tekemä kysely on osa myrskytilanteisiin liittyvää valmiusselvitystä, joka valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Sen perusteella Senerin on tarkoitus antaa suosituksia jäsenistölleen vastaisten myrskyjen varalta.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.