Taas uusi vikavyyhti – näihin puolustusvoimat on hassannut miljoonia

Merivoimien Rauma-luokan veneet asetettiin käyttökieltoon veneiden rungoista löytyneiden väsymysmurtumien vuoksi, uutisoi Turun Sanomat keskiviikkona. Ohjusveneet eivät ole suinkaan ainoita hankintoja, joiden kanssa puolustusvoimilla on ollut ongelmia.

Rauma-luokan veneet

Turun Sanomat uutisoi keskiviikkona, että merivoimien Rauma-luokan veneet on asetettu käyttökieltoon. Veneiden rungosta on löydetty väsymysmurtumia.

Aluksille tehtiin pari vuotta sitten 70 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus. Turun Sanomien mukaan peruskorjauksessa ei kuitenkaan huomattu viitteitä rungon murtumista.

Vuonna 2010 puolustusvoimat arvioivat 1990-1992 rakennettujen veneiden käyttöiän venyvän peruskorjauksen jälkeen aina 2020-luvulle saakka.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos selvittää ongelman syytä. Turun Sanomien mukaan Merivoimat odottaa väliraporttia maalis-huhtikuussa.

NH90-kopterit

Suomi tilasi 2000-luvun alkupuolella 20 NH90-kuljetushelikopteria, joiden toimitusaika sovittiin vuosille 2004-2008. Vielä tähän päivään mennessä kopterien valmistaja NHindustries ei ole onnistunut toimittamaan kaikkia Suomen tilaamia kulkuneuvoja perille.

Helsingin Sanomat uutisoi tammikuun lopulla NH90-kuljetushelikoptereihin liittyvästä toisesta ongelmasta. Lehden mukaan yli puolet Maavoimien käytössä olevista NH90-koptereista on jatkuvasti huollossa vikojen tai päivitysten takia.  

Helsingin Sanomien mukaan pahimmillaan tilanne oli viime vuonna, jolloin kahdestakymmenestä kopterista käytössä oli ainoastaan kolme.

Puolustusvoimien palkkajärjestelmä

Puolustusvoimien palkat olivat 2010-luvun alussa sekaisin yli vuoden ajan.

Puolustusvoimat hankki keväällä 2011 uuden SAP-pohjaisen palkkausjärjestelmän, minkä jälkeen ongelmat henkilöstön palkoissa alkoivat. Vuoden aikana henkilöstölle maksettiin useita sekavia kuukausipalkkoja aina yhden sentin ja 24 000:n euron väliltä.

– Nyt ongelmat saattavat koskea muutamia satoja tai kymmeniä ihmisiä, kun viime vuonna puhuttiin aivan eri määristä, eversti, apulaisosastopäällikkö Timo Mustaniemi pääesikunnan henkilöstöosastolta kuvaili MTV Uutisille kesäkuussa 2012.

Puolustusvoimat toki korjasi virheensä, mutta se tapahtui todella hitaasti. Virheistä tehtiin kanteluita oikeusasiamiehelle saakka, joka totesi, että virheiden korjaaminen on kestänyt kohtuuttoman kauan.

Virheitä uuteen järjestelmään siirryttäessä tehtiin jo testausvaiheessa, mutta myös järjestelmää käyttävien henkilöiden koulutuksessa ja siinä, että puolustusvoimat hyväksyi järjestelmän käyttöön keskeneräisenä.

 Ilmatyynyalus Tuuli

Merivoimien hankkima ilmatyynyalus Tuuli seisoi Upinniemessä toimettomana 11 vuoden ajan. Merivoimat hankki Tuulin vuonna 2002 noin 13,5 miljoonalla eurolla. Vuotta myöhemmin ilmatyynyalushanke päätettiin kuitenkin lopettaa.

Alusta koitettiin myydä lähes kymmenen vuoden ajan tuloksetta. Lopulta vuonna 2013 se päätettiin romuttaa.

Tuuli oli suunniteltu osaksi Laivue 2000 -kokoonpanoa, jossa olisi ollut neljän ilmatyynyaluksen lisäksi kaksi Hamina-luokan ohjusvenettä. Merivoimien tehtäviä painotettiin kuitenkin enemmän merivalvontaan ja meriyhteyksien suojaamiseen, johon ohjusveneet soveltuvat ilmatyynyalusta paremmin.

Aker Finnyardsin Rauman telakalla vuonna 2002 valmistunut ilmatyynyalus oli 27,4 metriä pitkä ja 15,4 metriä leveä. Aluksen noin 6000 kilowatin koneisto antoi alukselle yli 50 solmun nopeuden.

Puolustusvoimien vuonna 2002 julkaisemassa tiedotteessa Tuulin käyttöiän arvioitiin modernisointeineen olleen 25-30 vuotta. Käytännössä aluksella ehdittiin kuitenkin tekemään vain jonkin verran testiajoja.


Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.