Taidetohtori kehottaa ottamaan mallia Berliinistä: Yritykset voisivat brändätä itsensä kokoelmiensa avulla

Yritysten ja niiden säätiöiden taidehankinnat ovat vähentyneet viime vuosina paljon. Meneillään on painopisteen muutos – hankintojen sijaan suositaan kokoelmien laajempaa käyttöä esimerkiksi näyttelyjen muodossa. Taidehankinnoista väitellyt tutkija kannustaakin yrityksiä markkinoimaan itseään taiteen avulla

– Taidehankinnat ovat vähentyneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Moni toimiala on muuttunut. Perinteisesti pankit ja rahoituslaitokset ovat olleet perinteisiä isoja taiteenkeräilijöitä, ja ne ovat vähentäneet paljon hankintojaan. Se näkyy niin, että yritys saattaa ostaa yhden tai kaksi teosta vuodessa, kun aiemmin niitä ostettiin 20, kertoo tohtori, taidehistorioitsija Teija Luukkanen-Hirvikoski.

"Yritykset pystyisivät tukemaan taidetta enemmän"

Taantuma selittää trendiä vain osittain. Kyse on myös tilasta. Pankkiverkosto ja seinäpinta on vähentynyt. Tohtori kehottaa suuntaamaan katseet Keski-Eurooppaan. 

– Suomessa on paljon yrityksiä, jotka pystyisivät tukemaan paljon enemmän taidetta. Me emme oikein osaa käyttää sitä. Se on ihan eri maailma, kun mennään Berliiniin tai Frankfurtiin. Siellä isot sidosryhmäohjelmat pyörivät ilmaiseksi kaupunkilaisille. Ja samalla yritykset tekevät imagotyötä. Meillä tämä on alkuvaiheessa, johtuen nuoresta kulttuuristamme, kertoo taidehistorioitsija. 

Monet yritykset ovat luopuneet taidehankinnoista viime vuosina jopa täysin. 

– Siihen liittyy usein korkeimman yritysjohdon vaihtuminen, sanoo Luukkanen-Hirvikoski.

Säätiö turvaa taidetta

Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana useampi suuryritys on säätiöittänyt taidekokoelmansa. Näin teki esimerkiksi UPM-Kymmene. Keskeisenä syynä säätiölle oli se, että omistusvaihdosten yhteydessä taide on helpompi pitää kotimaassa, kun se on säätiön alaisuudessa. 

– Säätiön tehtävänä on pitää huolta ja hallita kulttuuriperintöä sekä esitellä sitä suurelle yleisölle mahdollisimman laajasti. Tämä näyttely on loistava esimerkki siitä, kertoo Anna-Maria Wiljanen, joka toimii UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön toiminnanjohtajana.

Wiljanen viittaa tuoreeseen näyttelyyn Helsingin Ville Gyllenbergissä, jossa esitellään metsäjätin taidehistoriaa sekä avataan tehdaspatruunoiden rakkautta keräilyyn. 

Mutta millä taidekokoelmien ylläpitoa nykyään perustellaan?

– Henkilöstöpolitiikka ja yrityskuvatekijät ovat keskeiset asiat, miksi yrityksillä on taidetta. Mutta jos yrityksellä on se kokoelma ja sitä haluttaisiin tehokkaasti käyttä,ä niin sitä voitaisiin käyttää brändäämiseen. 

Kelpo esimerkki imagotaiteiluista löytyy tuoreesta OP-Vallilan rakennuksesta, jossa vaihtuvat taidenäyttelyt ovat kaikkien ihmisten ihailtavana.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.