Tällainen on keskitetyn palkkaratkaisun sisältö

Ammattiliitoilla ja työnantajilla on nyt kahdeksan viikkoa aikaa niellä keskusjärjestöjen sopima keskitetty ratkaisu ja sorvata sen mukaiset työehtosopimukset seuraaviksi kahdeksi vuodeksi.

Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila edellyttää papereihin vientiteollisuuden kannalta tärkeän kuljetusalan nimiä ja myös julkista sektoria.

Hallituksen eilisen budjettipäätöksen jälkeen työmarkkinajohtajat toimivat nopeasti eli työnantajien Elinkeinoelämän Keskusliitto EK löi päivällä pöytään tarjouksensa. Palkansaajakeskusjärjestöt ja niiden hallituksissa istuvat ammattiliittojohtajat hyväksyivät paketin muutaman tunnin sisällä, sillä ratkaisua oli valmisteltu pitkin kesää julkisuudelta piilossa.

Tilipussiin on tarjolla kahdessa vuodessa kaksi korotusta. Jos liitot pääsevät sopimuksiin, niiden voimaantulosta neljän kuukauden kuluttua sinne ropsahtaa 20 euron kuukausikorotus. Tällä palattiin niin sanottuun solidaariseen palkkapolitiikkaan, jota Suomessa ei ole kymmeneen vuoteen harjoitettu.

Toinen korotus siitä vuoden päästä on jo sitten prosenttipohjainen eli suurempituloinen saa euromääräisesti suuremman korotuksen, eli jokainen 0,4 prosenttia. Kolmannen vuoden asioista neuvotellaan kesällä 2015.

Kokkila: Sisältö muotoa tärkeämpi

Työnantajaleiri oli vuoden 2011 raamisopimuksen jälkeen vannonut jälleen kerran liitto- ellei peräti yrityskohtaisten palkkaratkaisujen nimiin, mutta EK:n Kokkila paimensi muut työnantajapatruunat keskitetyn ratkaisun taakse. Hän korosti sopimuksen allekirjoituksen jälkeen, että tärkeintä oli sisältö eikä muoto.

Vaikka palkankorotusten ja muiden kustannusvaikutteisten työehtojen muutosten taso on naulattu kiinni, liittokohtaisiin neuvotteluihin on jäämässä paljon väännettävää.

– Niissä on yhteistuumin löydettävä keinoja alakohtaisesti Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Jos yhteistä tahtoa löytyy, näiden viikkojen aikana on tehtävissä merkittävä määrä työelämän kehitystyötä, Kokkila sanoi.

Keskusjärjestöt suosittelevat liittojen neuvoteltaviksi muun muassa tuottavuuden ja työhyvinvoinnin lisäämistä työaikajärjestelyillä ja keinoja sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamisen poissaolojen vähentämiseksi.

Lisäksi pitäisi sorvata niin kutsuttua kriisipykälää eli työehtosopimusten keinoja työpaikkojen ja toiminnan turvaamiseksi tilanteessa, kun yritys joutuu poikkeuksellisin taloudellisiin vaikeuksiin.

Hallituksen vastaantulo ehdollinen

Veronmaksajat laskee, että keskituloisen palkansaajan ostovoima alenee ensi vuonna 0,6 prosenttia hallituksen vastaantulon jälkeenkin. Se toteutetaan, jos liittoneuvotteluissa on saavutettu riittävä kattavuus 25. lokakuuta mennessä.

Kokkila arvioi riittäväksi tasoksi 90 prosenttia palkansaajista. Kuljetusalaa tarvitaan mukaan työrauhan säilyttämiseksi vientikuljetuksissa. Julkisen sektorin on pysyttävä palkkaruodussa, sillä muistissa on, kuinka vuoden 2007 liittokierroksella sen palkat karkasivat.

Hallitus lupaa työntekijäpuolelle tuloverotukseen 1,5 prosentin inflaatiotarkistusta ja kilometrikorvausten veronkiristyksen purkamista. Elinkeinoelämälle porkkanaksi tarjotaan väylämaksujen puolitusta sekä rataveron poistoa. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) sanoi, että ratkaisu kuroo umpeen kilpailukykyeroa, joka on syntynyt suhteessa Ruotsiin ja Saksaan.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.