Tällainen on nainen pakolaiskriisin keskiössä – Päivi Nerg: "Olen joutunut pelkäämään"

Päivi Nerg on joutunut uransa aikana pelkäämään ja sanomaan tuhansia ihmisiä irti. Hän ei ole antanut tilanteiden kovettaa itseään; ei ole mitään sellaista, jota hetki lapsenlapsen seurassa ei korjaisi.

Päivi Nerg, 57, oli ensimmäisiä ihmisiä, joiden puhelin alkoi soida, kun pakolaiskriisin mittakaava alkoi valjeta. Sisäministeriön korkeimpana virkamiehenä, ministeriön kansliapäällikkönä, Nerg vakiintui nopeasti henkilöksi, joka kommentoi asiaa julkisuudessa.

Rooli ei ole ollut helppo. Nerg kertoo, että reaktiot hänen ensimmäisiin kommentteihinsa olivat voimakkuudessaan järkytys. Hän on joutunut jopa uhkailun kohteeksi.

– Alkuvaiheessa on tullut sellaisia tilanteita, että olen joutunut pelkäämään, Nerg tunnustaa.

Tilanteet käytiin läpi turvallisuusviranomaisen kanssa ja turvallisuustasoa Nergin ympärillä nostettiin. Se, että Suomessa virkamiehenä joutuu tilanteeseen, jossa turvallisuudestaan joutuu todella huolehtimaan, on ollut hyvin poikkeuksellista ja odottamatonta.

– Toivoin, ettemme koskaan Suomessa joutuisi sellaiseen. Toivon, ettei suomalaisessa yhteiskunnassa jouduta koskaan sellaiseen tilanteeseen, että täytyy olla turvamiehiä ympärillä ja rakentaa aitoja.

On jo yli puoli vuotta siitä, kun pakolaistilanne Euroopassa paheni nykyiseen mittakaavaansa. Nerg kertoo, että tässä vaiheessa hän on jo oppinut jo suojelemaan itseään ihmisten reaktioilta ja raivolta ja jättämään nettikeskustelut lukematta.

Tilanteessa on joutunut hyväksymään, että joka sanaa tulkitaan ja vääristellään, mitä tahansa sanookin.

– On vaikeaa löytää sellaista sanamuotoa, joka ei jossain tahossa herätä reaktioita.

Massairtisanomiset pakolaiskriisiäkin vaikeampi paikka

Nerg kertoo joutuneensa työssään sisäministeriön kansliapäällikkönä kohtaamaan julkista ryöpytystä enemmän kuin missään tilanteessa aiemmin. Hän ei silti pidä pakolaiskriisiä työuransa hankalimpana tilanteena.

Hankalinta oli, kun hän aloitti työuransa Atrian henkilöstöjohtajana 1980-luvulla ja joutui irtisanomaan tuhansia ihmisiä.

– Ne olivat kovia paikkoja. Oli henkisesti raskasta irtisanoa ihmisiä ja yrittää olla kuitenkin inhimillinen, Nerg muistelee.

– Tämä on toisenlainen asia: lähellä koko Suomea ja kaikkia kansalaisia. Kokoluokassa aivan eri mittainen.

Kansliapäällikön virka pakolaiskriisin aikaan on ehkä yhteiskunnallisessa mittakaavassa irtisanomisia suurempi asia, mutta se mahdollistaa sovittelevan roolin. Henkilöstöpäällikkönä joutui tuntemaan olevansa vastuussa tuhansien ihmisten töistä.

– Rooli on tilanteissa erilainen.

Atrian henkilöstöjohtaja, Kuopion yliopiston projektijohtaja, virat valtonjohdossa... Nerg on toiminut koko uransa ajan miesvaltaisissa ympäristöissä. Hän ei kuitenkaan koe, että pärjääminen olisi edellyttänyt häneltä kovanaaman roolia tai miehistymistä.

– En ole kokenut painetta olla miehinen. Miesten huumoriin ja toimintatapoihin on kyllä täytynyt sopeutua.

– Aina olen varmaan tuonut oman erilaisuuteni mukanani.

”Lapsenlapsen luokse voi mennä lapsiterapiaan”

Nergillä on elämässään asioita, joihin yhteiskunnallisen keskustelun vihamielistä ilmapiiriä pääsee hetkeksi suojaan. Mökinrakennusprojekti osui sopivasti haastavaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen.

Kriiseistä täytyy hetkeksi irrottautua, jotta voi tarkistaa, onko mökillä kaikki kunnossa.

– Se on pakottanut irrottautumaan. Pitää välillä pysähtyä miettimään, että mitähän siellä tapahtuu.

Jos asiat oikein ahdistavat, on jotain, mikä aina rentouttaa. Ja se on rentoutuminen lapsenlapsen seurassa.

– Minulla on 2,5 vuotias lapsenlapsi, jonka luokse menen lapsiterapiaan, jos oikein ahdistaa, hän nauraa.


Päivi Nerg on vieraana MTV Uutisextrassa tänään klo 19.10.

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.