Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi tukiesitystä

Valtio ja MTK pääsivät yhteisymmärrykseen EU:n komissiolle toimitettavan virallisen esityksen sisällöstä vasta puoli neljän aikaan aamuyöllä.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Etelä-Suomen kansallista maataloustukea koskevan esityksen antamista EU:n komissiolle. Ministerivaliokunta käsitteli aamulla tukiesitystä, josta valtio ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK pääsivät yöllä yhteisymmärrykseen.

MTK:n johtokunta hyväksyi esityksen äänestyksen jälkeen, mutta ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC jäi ratkaisun ulkopuolelle. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK luonnehti kannanotossaan ratkaisua epäonnistuneeksi, vaikka järjestön johtokunta hyväksyikin sen. Kannanoton mukaan MTK pyrki sopimuksella minimoimaan huonosta 141-ratkaisusta aiheutuvat vahingot.

Huomenna koolla olevan valtioneuvoston on määrä antaa Suomen virallinen tukiesitys EU:n komissiolle, joka viime kädessä myöntää Suomelle luvan maksaa maataloustukea Etelä-Suomessa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK hyväksyi Etelä-Suomen kansallisesta maataloustuesta tehdyn neuvotteluesityksen yöllä. Päätös MTK:n johtokunnassa syntyi äänestyksen jälkeen, äänin 8-2.

Valtioneuvoston neuvotteluille asettama takaraja ylittyi keskiyöllä. Valtio ja MTK pääsivät yhteisymmärrykseen EU:n komissiolle toimitettavan virallisen esityksen sisällöstä vasta puoli neljän aikaan aamuyöllä.

Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja ja EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler sopivat kolme viikkoa sitten, että Suomi voi maksaa omista varoistaan asteittain alenevaa tukea seuraavat neljä vuotta Etelä-Suomessa. Valtio ja tuottajat neuvottelivat sen jälkeen poliittisen sopimuksen yksityiskohdista ja niiden vaikutuksista. Tukea saavia tiloja on noin 33 000.

Korkeaoja tyytyväinen

Ministeri Korkeaoja sanoi tuoreeltaan olevansa hallituksen ja MTK:n yhteisymmärrykseen tyytyväinen. -Tämä antaa hyvät edellytykset jatkaa tukikokonaisuuden valmistelua, johon kuuluvat 141-ratkaisun lisäksi kaikki muutkin suomalaiseen tukikokonaisuuteen liittyvät osat.

Korkeaoja sanoi pitävänsä neuvottelujen pitkittymistä luonnollisena eikä myöntänyt venymisen kolhaisseen hallituksen maatalouspolitiikkaa. -Kyseessä on erittäin monimutkainen kokonaisuus, ja illan neuvottelujen yhteydessä nousi esille uusia kysymyksiä, joihin jouduttiin hakemaan ratkaisua.

-Se, että ratkaisu saavutettiin, kertoo siitä, että komission kanssa saavutettu neuvottelutulos antaa pohjan suomalaisen maatalouden kehittämiselle.

Härmälä nyreä

MTK suhtautuu päätökseen ynseästi. -Tässä tilanteessa oli viisainta menetellä näin. Hallitus teki komission kanssa lokakuussa huonon sopimuksen. Neuvottelutulos oli kuitenkin järkevintä hyväksyä, puheenjohtaja Esa Härmälä sanoi varhain aamulla STT:lle.

Härmälän mukaan MTK on nyt saanut hallitukselta haluamansa takeet siitä, että maatalouspolitiikassa toimitaan mahdollisimman järkevällä tavalla. 141-neuvottelutulos ei puheenjohtajan mukaan aiheuta tuottajille järin dramaattisia muutoksia lähiaikoina.

Sopimus kokonaisuudessaan

ETELÄ-SUOMEN KANSALLISTA TUKIOHJELMAA KOSKEVA NEUVOTTELUTULOS VALTION JA MAATALOUSTUOTTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖJEN KESKEN

Valtio ja maataloustuottajien keskusjärjestöt ovat tänään 4.11.2003 neuvotelleet Euroopan yhteisöjen komissiolle jätettävästä Etelä-Suomen kansallisten tukien tukiohjelmasta. Neuvotteluosapuolet ovat sopineet komissiolle jätettävän tukiohjelmailmoituksen sisällöstä ja neuvottelutulokseen liitettävästä seuraavasta pöytäkirjamuotoilusta:

Valtion ja tuottajärjestöjen edustajat sopivat kesällä 2003 yksimielisesti tavoitteista, jotka esitettiin EU:n komissiolle koskien Suomen ja EU:n välisen liittymissopimuksen 141 artiklan mukaisen tuen jatkumista vuodesta 2004 lähtien. Keskeisinä tavoitteina oli tukiratkaisun pitkäaikaisuus, tukien maksuvaltuuksien merkittävä korotus ja tukien vakaus sekä tukijärjestelmän yhtäläisyys koko maassa.

Suomen hallitus ja EU:n komissio päättivät 13.10.2003 sopimuksesta, jonka pohjalta Suomen hallitus tekee 6.11.2003 virallisen tukiohjelmaesityksen komissiolle liittymissopimuksen 141-artiklaan ja perustamissopimuksen 87 artiklaan perustuvan tukijärjestelmän sisällöstä vuosille 2004-2007. Notifikaation sisältö poikkeaa useissa kohdissa alkuperäisistä hallituksen ja tuottajajärjestöjen asettamista tavoitteista, mistä aiheutuu merkittäviä muutoksia maatalouspolitiikan toteuttamiseen ja tukijärjestelmään tilatasolla.

Suomen notifikaation mukaista tukijärjestelmää toimeenpantaessa hallitus sitoutuu ottamaan huomioon mm. seuraavat asiat:

Tukea voidaan myöntää vuosien 2004-2007 tuotannolle. Suomen viranomaiset toimittavat komissiolle tietoa tukien vaikutuksista ja toimeenpanosta ennen vuoden 2006 loppua, jonka perusteella vuoden 2007 jälkeen sovellettavat tukitasot ja tukien muutokset päätetään ottaen huomioon yhteisen maatalouspolitiikan kehitys ja vuoden 2006 jälkeen voimaan tulevat uudet maaseudun kehittämisohjelmat.

Suomi pyrkii varmistamaan tukiohjelmaesityksen käsittelyn komissiossa siten, että tukien maksu vuonna 2004 voi jatkua häiriöttä ja että maanviljelijät voivat olla varmoja tukijärjestelmän jatkosta vuoden 2007 jälkeen.

Liittymissopimuksen artiklaan 141 perustuvat tuet alentuvat 38,5 milj. eurolla ( - 29 %) vuoden 2003 tasosta vuoteen 2007. Luonnonhaittakorvauksen korotus (yhteensä 116 milj. euroa, josta A- ja B-alueelle 48-50 milj. euroa) kohdistetaan eri tuotannonaloille ja alueille mahdollisimman oikeudenmukaisesti ottaen huomioon muissa tukijärjestelmissä tapahtuvat muutokset.

Kansallisen kasvinviljelyn tuen muuttuminen ratkaisussa kiinteäksi ympäristötuen kansalliseksi lisäosaksi ja sen aleneminen 65 milj. eurosta vuonna 2003 55 milj. euroon vuonna 2005 merkitsee erityisesti erikoiskasvien viljelyssä huomattavia tukimenetyksiä.

Hallitus luo yhteistyössä tuottajajärjestöjen kanssa eri tuotantosuuntia ja alueita tasapuolisesti kohtelevan tukijärjestelmäkokonaisuuden ja turvaa sille riittävän rahoituksen.

Luonnonhaittakorvauksen korotusmahdollisuus käytetään täysimääräisesti hyväksi ja sille turvataan riittävä rahoitus. Hallituksen arvion mukaan tarvittava lisärahoitus voidaan toteuttaa maatalouden pääluokan kehyksen puitteissa.

Myös EU:n maatalouspolitiikan uudistus sovitetaan muihin tukijärjestelmiin tavalla, joka lähtökohtaisesti pitää eri tuotantosuuntien ja alueiden kokonaistukisuhteet ennallaan. Perustelluista syistä periaatetta voidaan tarkastella uudelleen.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmän rahoitus perustuu EU:n hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaiseen kehykseen. Ympäristötuen perusosan täysimääräinen rahoitus on jatkossa entistäkin tärkeämpää siksi, että Suomen notifikaation mukaisesti ympäristötuen kansallinen lisäosan suurus on kiinteä osuus perusympäristötuesta vuosina 2005-2007.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus turvaa maatalouden ympäristötukien rahoituksen ohjelmakauden 2000-2006 loppuun asti.

Suomi sitoutuu notifikaation mukaisesti rahoittamaan maaseudun kehittämisasetuksen mukaiset investointituet, nuorten viljelijöiden aloitustuet ja tekninen tuki 141-tuotantoaloilla enimmäistukitasojen mukaan. Tämän arvioidaan lisäävän maatalouden investointeja ja samalla rahoitustarvetta.

Hallitus huolehtii maatalouden rahoituksen riittävyydestä siten, että 141-ratkaisuun liittyvät sitoumukset voidaan hoitaa. 141-ratkaisun ulkopuolisten investointien rahoitusta on mahdollista jatkaa alemman tuki-intensiteetin mukaisesti. Tavoitteena on, että eri tuotantosuunnissa noudatetaan yhtäläisiä tukitasoja samoissa investointikohteissa.

Tukien rahoitus toteutetaan lähtökohtaisesti Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelman (Makera), valtion vuosien 2004-2007 menokehyksissä maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukimomentille 30.14.49 varattujen määrärahojen sekä kehyksissä maatalouden rakenteen ja muita kehittämistarpeita varten varatun noin 14 milj. euron määrärahan puitteissa. Investointitukien rahoitustilannetta ja mahdollista lisärahoitustarvetta tarkastellaan vuoden 2005 talousarvion yhteydessä.

Hallitusohjelman mukaisesti maatalouden luopumistukijärjestelmää jatketaan vuoden 2006 jälkeen sisältöä kehittäen ja ottaen huomioon muun muass maatalouden rakennekehityksen tarpeet.

Helsingissä 4.päivänä marraskuuta 2003

Juha Korkeaoja Esa Härmälä
MMM MTK

Lähde: liiteasiakirja numero 2, MTK:n tiedotuspäällikkö Leena Packale n

(MTV3-STT)

(Huomenta Suomi 05.11.2003)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.