Taloustieteilijä Suomen tilanteesta: Nopea leikkuri voi tappaa talouden

Suomen kannattaa varoa liian nopeita leikkausratkaisuja nykyisellä velkamäärällään, uskoo taloustieteilijä Klaus Weyerstrass itävaltalaisesta Institute für Höhere Studieren -tutkimuslaitoksesta.  

– Velkaantuminen pitäisi suunnata kulutusvelasta hyödyllisiin investointeihin. Samalla pitäisi onnistua suitsimaan liian nopeaa velkaantumiskehitystä, Weyerstrass arvioi.   

Yksimielisyys roimasta leikkaustarpeesta on lisääntynyt Suomessa entisestään sen jälkeen, kun komissio antoi Suomelle vakavan varoituksen EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen budjettialijäämää ja velkasuhdetta koskevien sääntöjen rikkomisesta. Valtiovarainministeriö on aiemmin arvioinut julkisen talouden sopeutustarpeeksi pitkällä aikavälillä 10 miljardia ja vaalikaudessa kuusi miljardia euroa.   

Weyerstrassilta löytyy kosketuspintaa EU-säädösten ylittämisestä. Itävallassa velkasuhde on sallitun 60 prosentin sijaan jopa 85 prosenttia, mutta maan työttömyysaste on yhä matalassa 5,6 prosentin lukemassa. Suomen korkeampaa työttömyysastetta tosin selittää osin asutuksen alueellinen hajanaisuus.  

– Itävallassa täytyy pian alkaa suitsia velkaantumista, mutta se on tehtävä ajan mittaan. Myös työttömyysaste tulee valitettavasti nousemaan lähivuosina kustannuskilpailukyvyn menettämisen vuoksi, Weyerstrass arvioi.

Ongelmat rakenteellisia

Itävallan ja Suomen taloudesta löytyy sekä yhdistäviä että erottavia tekijöitä. Molemmat maat ovat pieniä, avoimia ja viennistä eläviä talouksia, joissa ammattiliitoilla on vahva asema.

Lisäksi molempien maiden talouskasvu on tällä hetkellä vaatimatonta, vaikkakin kehityssuunta on ollut Itävallassa huolestuttava vasta viimeisen vuoden ajan.  

Talouden teollinen pohja on puolestaan Itävallassa Suomea paremmassa kunnossa.  

Suomessa talouspoliittinen keskustelu etenee yleensä kiistana siitä, johtuvatko ongelmat suhdanteista vai ovatko ne pysyvä ja rakenteellinen tila. Suhdannemuutosta odottelevat tahtovat elvyttää ja rakenteellisesta kriisistä varoittavat haluavat leikata.   

Weyerstrassia kuunnellessa syntyy väistämättä kuva siitä, että talouden kriisi Itävallan ja Suomen kaltaisissa maissa on sekä rakenteellinen että osin itse aiheutettu. Hänen mukaansa nopea leikkuri ei silti ratkaise ongelmaa.  

– Esimerkiksi Itävallassa aikainen eläköityminen ja verotus ovat karanneet käsistä. Onneksi ammattiliitot ymmärtävät, että maan kustannuskilpailukyvyn pitää olla kunnossa suhteessa kilpailijoihin.

Näkemys puuttuu

Professori Matti Pohjola Aalto-yliopistosta allekirjoittaa Weyerstrassin näkemyksen siitä, että liian nopeilla leikkauksilla voidaan vahingoittaa taloutta.  

– Luulen, että sopeutukset tehdään lopulta kahdessa vaalikaudessa, Pohjola sanoo.  

Pohjolan mukaan Suomen talouspolitiikkaa on vaivannut pitkään näkemyksellisyyden puute.  

– 1990-luvun lopulla oli selkeä ajatus tehdä Suomesta maailman johtava tietoyhteiskunta, mutta ajatus on hukattu.   

Sekä Weyerstrassin että Pohjolan mukaan kaikissa leikkauksissa on ehdottomasti vältettävä koulutuksen ja teknologisten edellytysten rapauttamista.  

– Vain näistä kahdesta syntyy todellista talouskasvua tulevina vuosina, Pohjola sanoo.  



Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.