Tampereen kaappausepäily oli inhimillinen erehdys? "Täällä on kuuromykkä kone"

Eilinen väärä lentokonekaappausepäily on herättänyt lukuisia kysymyksiä, siitä mikä väärän tulkinnan oikein aiheutti. Hornet-hävittäjät saattoivat eilen Tampere-Pirkkalan lentokentälle lentoyhtiö Small Planetin tilauslennon Malagasta. Lennonjohto luuli konetta kaapatuksi.

MTV Uutisten haastattelema suomalainen ilmailuasiantuntija pitää tapausta inhimillisenä erehdyksenä. Hän kuitenkin ihmettelee, miten väärä kaappaushälytys on voinut jäädä päälle jopa tunneiksi.

– Veikkaisin, että tässä on käynyt aivan klassinen juttu, eli ohjaajat ovat unohtaneet kuunnella lennonjohtoradiota tai ovat syventyneet johonkin keskinäiseen keskusteluun niin, että radiokutsua ei ole kuultu.

Ilmailuasiantuntija kertoo, että ohjaajilla on joskus tapana kääntää lennonjohtoradion äänet hetkeksi pienelle – esimerkiksi matkustamokuulutusten ajaksi – joten tuolloinkin kutsu on saattanut mennä ohi. 

– Koska lennonjohto ei ole saanut lentokoneeseen yhteyttä esimerkiksi puoleen tuntiin, niin Hollannissa Maastrichtin alueella lennonjohto on päätellyt koneen kaapatuksi. Sieltä on painettu hälytysnappia, että täällä on kuuromykkä kone. Niitä lähdetään sitten torjuntahävittäjillä tunnistamaan, kuten tässä ranskalaiset ovat tehneet.

Miksi hälytystä ei purettu?

Heti kun lennonjohtoyhteys koneeseen palautuu, tilanne on asiantuntijan mukaan ohi. Eilinen tapaus on ilmeisesti kuitenkin lähtenyt eskaloitumaan niin, että koneen kaappaushälytys on näkynyt tuntien jälkeenkin vielä Tampereella asti. Asiantuntija ihmetteleekin, miksi lennonjohto Hollannissa ei ole purkanut tilannetta.

– Se, että suomalaisetkin hävittäjät ovat lähteneet tunnistamaan lentokonetta, on varmaankin ollut hätävarjelun liioittelua. Varmasti tämän lennonjohdon hätänapin painamisen jälkeen on lentoyhtiölle lähtenyt tieto mahdollisesta kaappauksesta. Sen olisi toki voinut purkaa jo hyvissä ajoin, koska kone on ollut lennonjohdon ohjauksessa loppuajan.

Pimeitä koneita silloin tällöin

Se, että lennonjohdon radiokutsu menee lentäjiltä ohi lentokoneen ohjaamossa, on asiantuntijan mukaan hyvin noloa ohjaajille.

Tänä päivänä lennonjohto suhtautuu hyvin vakavasti kuuromykkään lentokoneeseen. Pimeää konetta ei suvaita missään ilmatilassa, vaan koneen pitää olla jatkuvasti johonkin lennonjohtoyksikköön yhteydessä.

– Näitä kuuromykkyyksiä kuitenkin aina silloin tällöin tapahtuu, mutta ne eivät kestä kauan.

Lennonjohdon ensisijaisena tehtävänä on vaihtaa lentokone aina seuraavalle sektorille ja ottaa lentokoneen ohjaajiin yhteyttä. Myös lentäjien tiedossa on, että heidän pitäisi olla koko ajan yhteydessä jonkun alueen lennonjohtoon.

– Kyllä lentäjätkin yleensä sen huomaavat, että nyt olisi pitänyt vaihtaa lennonjohtosektoria, että otetaanpa itse selvää, mikä tuon seuraavan sektorin radiotaajuus on ja soitetaan sinne, asiantuntija kuvaa.

Euroopan ilmatilassa on pieniä lennonjohtosektoreita runsaasti. Esimerkiksi Maastrichtin alueella Hollannissa lennonjohtosektorit saattavat vaihtua minuutinkin välein. Lennonjohtoalueet vastaavasti suurenevat, kun tullaan Itämeren ylle ja Pohjoismaiden päälle. 

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.