Tanska jäämässä ulos kopterikaupoista?

Puolustusministeri Jan-Erik Enestamin mukaan Tanska saattaa jäädä pois pohjoismaiden yhteisestä kopterihankkeesta.

pohjoismainen helikopterihanke etenee, mutta kaikkien maiden mukanaolo on epävarmaa. Maat eivät ole päässeet virallisesti ratkaisuun valittavasta mallista. Enestamin mukaan yksi vaihtoehto on se, että Tanska jää hankkeen ulkopuolelle.

-Tavoitteena on edelleen se, että neljä maata voisivat päätyä samaan malliin, Enestam sanoi Brysselissä. Ratkaisuun vaikuttaa Tanskan tarve meripelastuskopterista. Tanska tarvitsee riittävän korkean kopterin, jotta kirurgit voivat tehdä leikkauksia seisten. Tämä rajaisi pois Norjan, joka haluaa mallin olevan yhteen sopiva fregattien kanssa. Korkeakattoinen kone voi olla tarkoitukseen liian painava.

-Nyt selvitetään sitä, voidaanko jonkun kattoa nostaa. Merkki olisi kuitenkin sama, Enestam kertoi suomalaisille toimittajille. Enestam ei maininnut merkkiä, mutta Suomi, Ruotsi ja Norja ovat todennäköisesti päätymässä yleiseurooppalaiseen NH90-kuljetuskopteriin. Siitä on kehitetty erilaisia versioita Pohjoismaiden tarpeisiin. Saksan, Hollannin, Italian ja Ranskan hallitukset ovat päätyneet samaan kopteriin. Enestamin mukaan hankinta on kestänyt kauan, koska neljän maan tarpeille on etsitty sopivaa kompromissia. Helikopterit oli yksi Pohjoismaiden puolustusministerien ylimääräisen kokouksen aiheista Brysselissä. Enestamin mukaan kyseessä oli lähinnä tilanneselvitys, eikä päätöstä ollut tarkoitus tehdä.

-Tekninen valmisteluvertailu on vielä kesken. Tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia, joten niihin on pyydetty tarkennuksia, Enestam sanoi. Yksityiskohtaiset vertailut on määrä saada valmiiksi kesäkuun alussa. Virallisesti kaikki neljä tarjouksen tehnyttä valmistajaa ovat edelleen mukana, Enestam lisäsi. Suomi ja Ruotsi ovat kaavailleet Enestamin mukaan hankkivansa molemmat 20-30 kuljetuskopteria. Norjan ja Tanskan tarve on noin 15 kopteria maata kohden. Hinta tulee vaikuttamaan tilattavaan määrään.

Kustannussäästöä vastuiden jaosta


Enestamin mukaan yhtä aikaa tilaamalla saavutettava "kertaluontoinen määräalennus" on pieni tekijä sen rinnalla, että jatkossa Pohjoismaat voivat jakaa muita kustannuksia. Huolto, koulutus ja logistiikka olisi tarkoitus antaa eri maiden vastuulle.

-Näillä alueilla syntyy vuosittain suurin säästö verrattuna siihen, että kukin maa hoitaisi ne itse, Enestam sanoi. Enestamin mukaan Suomelle ratkaiseva kriteeri on se, että kopterin elinkaari on mahdollisimman pitkä. Hänen mukaansa myös yhteensopivuus Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa on vaikuttava tekijä. -Se on tärkeä, mutta ei ole ensisijainen kriteeri, Enestam sanoi. Eduskunta on myöntänyt 2,2 miljardin markan tilausvaltuuden kuljetushelikoptereita varten. Tähän ei sisälly ns. saattokoptereita. Enestamin mukaan päätös jättää saattokopterit valtuutuksen ulkopuolelle "ei ollut erityisen viisas", koska niiden tarkoituksena olisi suojella kuljetushelikoptereita.
-Tarve on edelleenkin olemassa, Enestam sanoi.

(STT)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.