Tapani Erling Maailman tullijärjestön johtoon

"Suomen tulli voi toimia esikuvana maailman muille tullilaitoksille", uskoo Maailman tullijärjestön WCO:n johtoon valittu Tapani Erling.

Tullilaitoksen pääjohtaja Tapani Erling on valittu Maailman tullijärjestön WCO:n puheenjohtajaksi. Valinta tehtiin järjestön vuotuisessa kokouksessa tänään. Erling aloittaa tehtävässä heti ja jatkaa myös Tullihallituksen pääjohtajana.

Erlingin edeltäjä, eteläafrikkalainen Michel Danet toimi tehtävässä neljä vuotta, eikä hän halunnut enää asettua ehdolle. Erlingin vastaehdokkaana oli Jordanian tullin pääjohtaja. Erling valittiin tehtävään selkeällä äänten enemmistöllä. Tarkkoja äänestyslukuja ei julkistettu.

WCO:n puheenjohtaja valitaan kerran vuodessa, mutta tehtävä on käytännössä vähintään kaksivuotinen. Erling oli EU:n yhteinen ehdokas tehtävään.

WCO on maailman tullihallintojen yhteistyöelin. Siihen kuuluu 169 YK:n tunnustamaa jäsenvaltiota, joiden osuus maailmankaupasta on 98 prosenttia. Järjestön päätehtäviä ovat muun muassa kaupankäynnin helpottaminen, tullimenettelyjen yksinkertaistaminen sekä rikollisuuden ja lahjonnan torjuminen.

Sillä ei ole ylikansallista valtaa, vaan se antaa jäsenmailleen suosituksia, joita nämä itse toimeenpanevat. WCO myös käy neuvotteluja kansainvälisten järjestöjen kuten Maailman kauppajärjestön WTO:n kanssa.

Erling on toinen suomalainen tullijärjestön puheenjohtajana. Jorma Uitto työskenteli vuosina 1984-86 nykyistä WCO:ta vastaavan Kansainvälisen tulliyhteistyön neuvoston puheenjohtajana.

Kehitysmaiden tullihallintoja kehitettävä Erling toimii järjestön puheenjohtajana muun muassa sen neuvoston ja poliittisen komitean johtajana sekä korkean tason työryhmien vetäjänä. Hänen mukaansa tehtävä vastaa paljolti liikeyrityksen hallituksen puheenjohtajan tehtävää. Toimessaan hän aikoo painottaa erityisesti järjestönsä WTO-yhteistyön parantamista. Myös kehitysmaiden tullihallintojen tukeminen on asialistan kärkipäässä.

- Tärkeä kysymys tässä on, miten kehitysmaiden tullihallintojen rahoitus voidaan järjestää. Ja juuri siinä tarvitaan kansainvälisiä rahoituslaitoksia, Erling sanoo STT:lle.

Toinen yhteistyösuunta, jota Erling aikoo painottaa, on kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol ja Euroopan poliisivirasto Europol. Niille hän aikoo markkinoida suomalaista poliisin sekä tulli- ja rajavartiolaitosten yhteistyömallia.

- Ylipäänsä Suomen tulli on yksi maailman kehittyneimmistä. Se voi toimia esikuvana muille maailman tullilaitoksille. Ja hyötyyhän Suomikin siitä, kun maailmankauppa kehittyy myönteisesti ja väärinkäytöksiä poistuu.

Suomen itärajan toimivuuteen WCO:n puheenjohtaja ei voi suoraan vaikuttaa.

- Nämä asiat sovitaan joko Suomen ja Venäjän tai EU:n ja Venäjän kesken. Puheenjohtajalla ei ole valtaa määrittää näin tarkkaa esityslistaa.

Riskianalyysilla rikollisuutta vastaan

Erlingin mukaan koko tulliala joutuu tulevaisuudessa tasapainottelemaan kahden vaiheilla. Samaan aikaan kun maailmankauppaa pitäisi vapauttaa ja helpottaa, pitäisi myös torjua turvallisuusuhkia ja lisääntyvää talousrikollisuutta.

- Tässä tilanteessa tullit voivat vain riskianalyysin avulla jakaa talouden toimijoita enemmän ja vähemmän riskipitoisiin. Sitten teemme elämän mahdollisimman helpoksi niille yrityksille, jotka toimivat pelisääntöjen mukaan.

Toisena suurena haasteena Erling mainitsee yhä kasvavien informaatiovirtojen hallitsemisen, missä tietotekniikan hyödyntäminen on välttämätöntä.

- Tietotekniikkaan liittyy kuitenkin ongelmia kuten kansainvälisesti yhteisten tapojen sopiminen, osaaminen ja tietysti rahoitus.

(MTV3-STT)

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.