Tässä koulussa ei ole pulpetteja, vaan säkkituoleja ja jumppapalloja – "Vähän jännitti, tuleeko hulabaloota"

Yhä nuoremmille lapsille haetaan apua niska- ja hartiakipuilun sekä ryhtiongelmien vuoksi. Osittain vaivojen syynä pidetään kännyköillä pelaamista ja sometusta. Tilannetta ei paranna useiden tuntien istuminen koululuokassa. 

Helsingissä Kalasataman peruskoulusta ei löydy yhtään pulpettia. 8-vuotias Olivia Osenius istuu yhdessä koulun monista säkkituoleista.

– Yleensä me olemme tässä tilassa rauhoittumishetkellä tai äidinkielentunnilla lukemassa, Olivia kertoo.

Koulukaverit hyppäävät viereisille säkkituoleille.

– Se vanha koulu oli tavallinen, mutta tämä on vähän erilainen, kun ei ole omia luokkia. Vanha koulu oli kiva ja tämäkin on tosi kiva, 8-vuotias muotoilee diplomaattisesti.

Teillä ei ole pulpetteja. Missä pidätte tavaroita?

– Meillä on omat lokerot, joihin laitamme tavarat.

Kalasataman koulussa on kolmen viikon kokemus siitä, millaista on käydä koulua uudella tavalla. 

– Vähän jännitti, että onko tämä hurjaa hulabaloota, mutta toisin kävi. Oppiminen on iloista ja meininkiä riittää, mutta myös erittäin levollista ja rauhallista, koulun rehtori Marjaana Manninen kertoo. 

Täällä ei puhuta luokista vaan oppimistiloista. Tuolit ovat donitsituoleja ja jumppapalloja ja paljon muuta.

– Kuten näet nämä tuolit sallivat pientä liikettä ja niissä on pyörät alla eli tilat ovat helposti muunneltavia, ja oppilaat pystyvät helposti vaihtamaan paikkaa, apulaisrehtori ja erityisopettaja Jukka Ihalainen esittelee.

Opetushallituksesta kerrotaan, että tietoa tai edes arviota vastaavanlaisten luokkien tai koulujen määrästä Suomessa ei ole. Ilmiö on kuitenkin yleistymässä.

Kalasataman koulussa opettajilla on kokemusta myös perinteisestä koulusta. Rehtorin mukaan oppilaat ovat nyt aktiivisempia ja yhteistyötä tehdään enemmän kuin ennen. 

– Heiluttelu ja lötköttely ei haittaa oppimista. Päinvastoin, päinvastoin. Miksi ajateltaisiin, että oppiminen tapahtuu istumalla, Marjaana Manninen ihmettelee.

"Lihakset pysyvät aktiivisina"

Manipulatiivinen fysioterapeutti Jasmine Lönnroth katsoo kuvia Kalasataman koulusta tyytyväisenä.

– Aivan ideaalinen, Lönnroth huudahtaa.

Pienikin liike on hyvästä, sillä liiallisen istumisen johdosta aineenvaihdunta hidastuu ja selkäranka painuu kasaan.

 – Istuessa lihasten toiminta on aika pientä, mutta pitkään istuessa se vähäinenkin lihastoiminta heikkenee ja sitä myötä istuma-asento huononee. Alaselkä painuu pyöreäksi ja pää työntyy eteenpäin. Tästä on seurauksena alaselän ja niska-hartiaseudun vaivoja, Lääkärikeskus Aavassa työskentelevä Jasmine Lönnroth kertoo.

– Nämä tasapainotyynyt tai pallot, joiden päällä lapset istuvat, pitävät lihakset ikään kuin koko ajan aktiivisena. Keho korjaa sitä epätasaista istuma-alustaa. Se on erittäin hyvä asia.

– Koulussa istutaan paljon, koulumatkat istutaan mahdollisesti, kotona pelataan tietokoneita, katsotaan kännykkää ja telkkaria. Siinä tulee yllättävän paljon vuorokauteen istumista. Sitä ei moni uskokaan, kuinka paljon, Lönnroth sanoo.

Rasitusmurtumat yleistyneet

Liikkumattomuus ei ole hyvästä, mutta reipas liikunta voi tuoda yllättäviäkin ongelmia.

Paljon liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten kehot eivät välttämättä kestä rankkoja harjoituksia. Tämä näkyy siinä, että rasitusvammat ovat lisääntyneet. Tyypillisimmät rasitusvammat ovat rasitusosteopatia eli rasitusmurtuman esiaste sekä rasitusmurtuma selän alueella. 

– Liikkuminen ja urheilu omassa lajissa on usein ammattimaisuuteen pyrkivää eli harjoittelumäärät ovat aika hurjia.

– Nyt mietitään, mistä johtuu, että rasitusmurtumia on nykyään ruvennut tulemaan. Yksi selitys saattaa olla se, että lasten muu elämä on niin passiivista. Harjoituksiin viedään autolla, ei enää kiivetä puissa, ei mennä enää kouluun pyöräillen tai kävellen. Keho ei kestä sitä rasitusta treeneissä, manipulatiivinen fysioterapeutti Jasmine Lönnroth pohtii. 

Nuoret potilaat

Fysioterapeutti onkin saanut vastaanotolleen uuden asiakasryhmän.

– Valitettavasti yhä nuorempien lasten vastaanottokäynnit ovat lisääntyneet varsinkin niska-hartiaseudun kipuilun ja ryhtiongelmien vuoksi. Se saattaa osittain liittyä siihen, että sometus ja pelaaminen on lisääntynyt tablettien ja tietokoneiden avulla.

Perinteisetkin koulut voivat fysioterapeutin mukaan ajaa muutosta, vaikka sieltä ei jumppapalloja löytyisikään.

– Sellainen yksinkertainen asia kuin istumisen tauottaminen olisi hyvä. 20 minuutin välein voisi nousta ylös ja pyörittää hartioita, pikkuisen kävellä paikalla tai luokassa ja käydä pari kertaa kyykyssä. Näin saadaan lihasten aineenvaihdunta uudelleen käyntiin. Se olisi helppo ja yksinkertainen muutos, Lönnroth vinkkaa. 

Eivätkö välitunnit sitten riitä? Eivät, vastaa Jasmine Lönnroth.

– Kyllähän ne auttavat jotakin. Mutta esimerkiksi 45 minuutin yhtäjaksoinen istuminen, se on liian pitkä aika istua.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.