Tässäkö Suomen tunnetuimmat hometalot? Kosteusongelmia jopa eduskunnassa

Home-, kosteus- ja sisäilmaongelmista on muodostunut varsinainen vitsaus monille julkisille rakennuksille. Lista on pitkä, ja sieltä löytyy muun muassa useita tunnettuja virastoja ja laitoksia.

Puurakentamisen asiantuntija, oululaisprofessori Jouni Koiso-Kanttila arvosteli viikonloppuna kovin sanoin suomalaista rakennustapaa.

– Jos rakentamisen tyyli ei muutu, kaikista taloista uhkaa tulla hometaloja, kun siirrytään energiatehokkaaseen rakentamiseen. Kun taloista tulee entistä tehokkaammin eristettyjä, tulee niiden myös olla entistä tiiviimpiä. Kyse on vakavasta asiasta, arkkitehtuurin professori Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta sanoi.

Koiso-Kanttilan mukaan home on myös uusien talojen ongelma, vaikka tähän saakka julkisuudessa esillä on ollut vanhempia rakennuksia.

Home tuttu ongelma sairaaloissa

Eduskuntatalon päärakennuksen ja Pikkuparlamentin välisen yhdyskäytävän kosteusongelmat havaittiin kesällä 2010. Käytävän kosteusprosentti nousi ennätyslukemiin, ja sinne pääsi vettä rankkasateiden aikaan. Kosteus teki vaurioita myös Markku Arantilan yli 100 000 euroa maksaneeseen taideteokseen, joka poistettiin käytävästä vuoden 2010 lopussa.

Taideteollisessa korkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat ovat kärsineet huonosta sisäilmasta jo pitkään.

HKL:n pääkonttorin vuotavat ikkunat ja kosteusvauriot korjattiin muutama vuosi sitten. Parikymmentä talon työntekijää oli valittanut työterveyslääkärille oireista, joiden he arvelivat tulleen huonosta sisäilmasta.

Useat Suomen sairaalat kärsivät kosteus- ja homeongelmista. Mittavia korjaustöitä homeen ja kosteuden takia on tehty muun muassa Meilahden sairaalassa Helsingissä sekä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Helsingin Lastenklinikan koulusta löytyi hometta vesivahingon seurauksena muutama vuosi sitten.

Tv-julkkiksella Suomen tunnetuin hometalo

Helsingissä Kallion virastotaloa on korjattua useaan otteeseen. Virastoa peruskorjattiin 30 miljoonalla eurolla vuosina 1999-2003. Virastossa on kuitenkin kärsitty huonosta sisäilmasta, minkä takia rakennusta korjattiin muutama vuosi sitten lisää.

Ehkä Suomen tunnetuimman hometalon omisti kuitenkin tv-julkkis Janne Kataja. Riihimäellä sijaitsevasta puutalosta löydettiin hometta Katajan jo myytyä talon eteenpäin. Hometalo sai lopulta purkutuomion.

Kuopion eläkkeelle jäänyt piispa Wille Riekkinen kertoi lehtihaastattelussa sairastuneensa astmaan homeisen virka-asunnon takia, jossa Riekkisen perhe asui piispakauden alussa.

– Valituksiamme ei uskottu. Lopulta sain pysyvän astman. Maksoin siinä tilanteessa omilla rahoillani paikalle sisäilmantutkijan, joka löysi kellarista valtavasti hometta, piispa kertoi Kotimaa-lehdessä.

Myös lukuisat yliopistorakennukset eri puolilla Suomea ovat kärsineet eriasteisista kosteus- ja homeongelmista. Sisäilma- ja homeongelmista on kärsitty ainakin Turun, Itä-Suomen, Lapin ja Jyväskylän yliopistoissa. Esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman Jyväskylän yliopiston päärakennuksen sisäilmaongelmia on korjattu jo kolme kertaa.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.