Tästä syystä veneille annetaan aina naisen nimi

Naisten nimet toistuvat veneiden ahtereissa ja kyljissä, kun huviveneitä nostetaan tänä viikonloppuna talviteloille.

Laivan nimeäminen naisen nimellä on osa ikiaikaista merimiesmytologiaa, joka näyttää pitävän pintansa.

Kaikkialla maailmassa aluksille ei ole annettu nimiä, mutta siellä missä on, ne ovat kautta aikain kytkeytyneet onneen ja turvaan. Siitä ei ole pitkä matka äidin sylin lämpöön.

– Vesihän on feminiininen, ja siinä yhdistyy naiseus ja äiteys, sanoo kulttuuriantropologi ja veneblogisti Pilvi Vainonen, joka on paneutunut laivannimiin muun muassa perusteellisessa kirjoituksessaan .

Naisten nimien rinnalla erottuvat hyvä onni, luontosuhde ja pyrkimys hallita merta. Suomen merihistoriallisesta yhdistyksestä kerrotaan selitykseksi naisten nimien perinteelle, että merimiehet ovat personoineet laivansa naisiin.

Varsinkin purjeveneiden aikakaudella laivoista pidettiin huolta jopa piinallisella tarkkuudella. Merenkulkijat tietävät myös, että jokainen laiva on yksilöllinen ja erilainen ohjailtava, mistä on löydetty yhteys naisen oikukkaaseen luonteeseen. Toisaalta valtamerilaivan perän laajat kurvit saavat maakravunkin mielikuvituksen laukkaamaan.

Huuto sumuun

Suomessa monet nimet noudattelevat kaavaa, jonka mukaan siinä pitää olla kolme tavua ja sen pitää loppua A:han: Re-gi-na. Selitykseksi tarjotaan nimen selkeyttä.

– Jos vaikka sumussa huutaa toiseen laivaan Re-na-ta tai Ma-ri-a, niin se kyllä kuuluu sinne paremmin kuin jos karjaisisi vaikkapa Georg Ots, Vainonen sanoo.

Käytännön kannalta asiaa on lähestynyt myös ahvenanmaalainen laivanvarustaja, joka on nimennyt aluksensa tytärkatraansa mukaan. Lienee helpompaa pitää muistissa kolme kuin kuusi tytön nimeä.

Jopa kuukausia merellä seilanneilla laivoilla naiset olisivat aiheuttaneet miehistössä pelkkää riitaa. Laivan nimeen on voitu projisoida niitä miehisiä tunteita, joita ei laivoilla ole päässyt toteuttamaan.

– Vieläkin monen purjeveneen nimi on Sussu, Heila, Hempukka, Lyyli, Muru tai Friidu, Vainonen luettelee.

Mies on maskuliini, laiva ja meri feminiinejä. Meri on elämän lähde ja laiva on luonut kaivattua turvaa, pitänyt miehet hengissä.

Nimen vaihtamisen vaarat

Veneen nimen vaihtaminen esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä voi olla merimiesperinteen mukaan suorastaan hengenvaarallista.

Tai ainakin toimenpiteessä tulee olla tarkkana, ja kaikki aluksen entiseen nimeen liittyvä, kuten nimetty lokikirja ja pelastusrenkaat, tulisi poistaa laivasta. Muuten alusta uhkaavat onnettomuudet haaksirikoista seireeneihin.

Huviveneiden nimet vaihtuvat tätä nykyä hyvinkin tiuhaan, eli uskomus on menettämässä merkitystään. Odottamattoman tai jopa kohtalokkaan sattumuksen hetkellä merenkulkija löytää kuitenkin tapahtumille selityksen taikauskon kautta. Silloin nimenvaihdoksesta saatetaan nopeasti keksiä syy karilleajoon.

Itsekin purjehtiva Vainonen on joutunut puntaroimaan nimeä omalle veneelleenkin. Koneen ja purjeiden vaihto-operaatio suureen purjeveneeseen koetteli miehistön hermoja siinä määrin, että se oli lyödä veneeseen pysyvän leiman.

– Moskovan talvisirkus tuntui siinä vaiheessa sopivimmalta nimeltä, mutta Morgana siitä nyt kuitenkin tuli, hän huokaa.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.