Teollisuusmaiden luovuttava kulutuskeskeisyydestä

Tämänvuotinen Maailman tila - raportti kyseenalaistaa nykyisen kulutukseen perustuvan kulttuurimme. Jos ihmiskunta aikoo elää maapallolla myös tulevaisuudessa, sen on löydettävä kestävämpi elintapa.

- Nykyinen maapallo pystyy elättämään kestävästi viisi miljardia ihmistä. Jos kaikki eläisivät kuin amerikkalaiset, maapallo ei kestäisi kuin kaksi miljardia asukasta. Tällä hetkellä meitä on seitsemän miljardia, laskee Erik Assadourian, Maailman tila 2010 - projektin johtaja Worldwatch - instituutista.

Assadourian esitteli tänään Helsingissä raportin sisältöä suomenkielisen painoksen julkistustilaisuudessa. Vuonna 2008 maailmassa ostettiin 68 miljoonaa ajoneuvoa, 85 miljoonaa jääkaappia, 297 miljoonaa tietokonetta ja 1,2 miljardia matkapuhelinta. Raportissa pohditaan, kuinka kauan tällainen kulutus voi jatkua.

- Kulutuskulttuuri romahtaa ennen pitkää. Väkiluku kasvaa. Maapallo ei kerta kaikkiaan pysty elättämään kaikkia, mikäli kulutukseen perustuva elämäntapa jatkuu. Ehkä muutokseen tarvitaan jättilama, joka iskee, kun öljy loppuu tai ilmastonmuutos aiheuttaa megaluokan ongelmia, pohtii Erik Assadourian.

Kuluttamisesta tehtävä vaikeaa

Teoksen mukaan muutos kestävämpään elämäntapaan vaatii koko kulttuurin muuttamista. Tämän hetken maailmassa niin onni, sosiaalinen asema kuin valtioiden menestyskin riippuu kulutuksesta. Jo pienet lapset ympäröidään tavaravuorilla ja heistä kasvatetaan alusta lähtien kuluttajia. Niin ilmastonmuutos kuin liikalihavuuskin ovat kulutuskulttuurin seurauksia.

- Kestävyys on saatava normaalitilaksi kulutuksen sijaan. Ekologinen elämä on tehtävä helpoksi ja jatkuva kuluttaminen vaikeaksi. Muutos on mahdollinen. Onhan meidät kasvatettu tähän kulutuskulttuuriinkin, kyllä meidät voidaan kasvattaa siitä myös pois, uskoo Assadourian.

Tupakointikieltoja ja muovipussiveroja

Raportissa esitellään myös keinoja kulttuurin muuttamiseen. Pieniä, hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Esimerkiksi Italiassa tarjotaan joillakin kouluilla kestävää kouluruokaa, joka on valmistettu lähiseudun luomutuotteista. Eräässä kaupungissa lapsia opetetaan kävelemään yhdessä koulumatka bussikyydin sijaan. Sosiaaliset yritykset puolestaan tuovat yritysmaailmaan uudenlaista kestävää ajattelutapaa.

Hallitukset voivat ohjata kansalaisten käyttäytymistä verotuksella ja kielloilla. Monien hallitusten asettamat tupakointikiellot ja muovipussiverot ovat esimerkkejä tästä. Elokuva, mainonta ja tiedotusvälineet vaikuttavat nekin kansalaisten asenteisiin.

- Tiedotusvälineet uutisoivat talouden kasvua hyvänä uutisena. Miksei näissä uutisissa koskaan haeta haastateltavaksi vastapuolta, joka kertoisi, että jatkuva talouden kasvu ei ole planeetan kannalta kestävää, kyselee Assadourian.

Vaikka tällä hetkellä kestävän elämäntavan aihiot ovat pienessä mittaluokassa, Assadourian pitää niitä kuitenkin tärkeinä.

- On hyvä, että meillä on valmiita toimivia malleja, jotka voidaan ottaa käyttöön laajasti, kun kulutuskulttuuri aikanaan romahtaa.

Kulutuskulttuuri leviämässä kehitysmaihin

Kulutuskulttuuri leviää kovaa vauhtia kehitysmaihin. Yritykset näkevät kasvun mahdollisuuksia siinä, että kulutuskulttuuri juurrutetaan myös kehitysmaihin. Jo nyt autoja, vaippoja ja pikaruokaa markkinoidaan myös kehitysmaissa.

- Avain on meillä teollisuusmaissa. Meidän on annettava kehitysmaille toisenlainen malli, jotta ne eivät toista meidän virheitämme. Meidän on luovuttava kulutuskeskeisyydestämme. Isojen omakotitalojen ja lomalentojen sijaan tarvitaan ekokyliä ja lähilomia, esittää Assadourian.

Vuosittain ilmestyvän Maailman tila -raportin julkaisee yhdysvaltalainen Worldwatch -instituutti, joka on riippumaton tutkimusjärjestö.

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.