Terveydenhuollon uudistaminen maksanut jo 800 miljoonaa euroa

Kolmevuotias hoitotakuu on ikänsä mukaisesti vielä lapsenkengissä. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kansalaiset eivät edelleenkään pääse hoitoon nopeasti ja tasapuolisesti.

Johtavan toiminnantarkastajan Taina Rintalan mukaan jo ennen hoitotakuulain voimaantuloa aloitetut jonotalkoot ovat purreet erityisesti erikoissairaanhoitoon. Lyhentyneistä jonoista huolimatta monet odottavat yhä sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon kohtuuttoman kauan.

Rintalan mielestä tämä johtuu osittain siitä, että hoitotakuulakiin jäi porsaanreikiä. Sairaanhoitopiirit ovat myös lain jälkeen voineet itse päättää, mitä jonoja niissä ensisijaisesti puretaan.

Siksi jonotalkoot eivät läheskään aina ole kohdistuneet sinne, missä jonot ovat olleet pisimmät.

Rintalan mielestä toinen paha puute on se, että hoitotakuulaissa ei määritellä, kuinka kauan hoitopäätöksen teko saa kestää.

- Hoitotakuu takaa vain sen, että ihmiset pääsevät hoitopäätöksen jälkeen kuudessa kuukaudessa hoitoon. Mutta hoitopäätöksen tekoa edeltävä aika on harmaata aluetta, Rintala kertoo.

Selvityksen aikaan joillakin erikoisaloilla kuten fysiatriassa ja pediatriassa hoitoon pääsy saattoi kestää lähes vuoden.

- Lain mukaan se menee kuitenkin ihan oikein, Rintala sanoo.

Pistepelillä leikkauksiin

Tarkastusviraston mielestä osa ongelmista selittyy sillä, että lääkärit ovat saaneet liian monia suosituksia ja ohjeita kiireettömästä hoidosta. Jokainen tulkitsee niitä tavallaan.

- Ne ovat ennen kaikkea suosituksia. Noudatetaanko niitä vaiko ei jää kunkin lääkärin omaan harkintaan. Siitä ei rangaista. Jopa saman sairaanhoitopiirin eri osastoilla kiireettömän hoidon perusteita käytetään eri tavalla, Rintala kertoo.

Monesti lääkärit tekevät päätöksiä erilaisten pistetaulukoiden avulla. Jos potilaan oireet ylittävät tietyn pisterajan, saattaa esimerkiksi leikkaussalin ovi aueta.

Rintalan mukaan pisteet karttuvat yksityisellä puolella herkemmin, joten potilaat hakeutuvat usein sinne.

Kuntoutukseen pitäisi panostaa

Rintalan kanssa tarkastuksia tehneen Nina Martikan silmään pisti erityisesti se, miten vähän potilaat saavat jatkohoitoa. Hänen mielestään jatkohoitoa ei ole otettu huomioon hoitotakuulaissa.

Jonotalkoiden aikana yhä useampi olisi tarvinnut esimerkiksi fysioterapiaa, mutta kunnat eivät olleet varautuneet tähän.

- Jos potilaalta leikataan olkapää ja sen jälkeen ei ole kuntoutusta, niin siitä leikkauksesta ei todellakaan ole mitään vastaavaa hyötyä, Martikka napauttaa.

Tarkastusviraston mukaan hoitotakuu ei ole säästänyt valtion menoja, vaan lähinnä lisännyt niitä. Karkean arvion mukaan terveydenhuoltojärjestelmien uudistaminen on maksanut kuuden vuoden aikana jo 800 miljoonaa euroa.

Selvityksessä oli mukana kymmenen sairaanhoitopiiriä ja 20 kuntaa. Lisäksi tarkastusvirasto muun muassa haastatteli asiantuntijoita ja kävi läpi tilastoja. Erikoissairaanhoidon puolella paneuduttiin erityisesti ortopediaan, neurologiaan ja fysiatriaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

Osallistu keskusteluun

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.